Diaarinumero HEL 2020-010234 16.02.2024
Hankenumero 2461_9
Asemakaavakartta nro 12762
KASARMITORIN LIIKERAKENNUS, Kasarmikatu 19a
Viitesuunnitelma – uudisrakennus
Eteläiset kaupunginosat ry – Södra stadsdelarna rf ja Pro Eira ry rf haluavat muistuttaa seuraavaa:
Kasarmitori Kaartinkaupungin sydämessä on yksi historiallisen Helsingin keskeisimpiä toreja. Torin eteläreunan muodostaa C.L. Engelin piirtämä nykyisin pääesikuntana toimiva klassisismia edustava rakennus. Muutoin toria reunustavat pääosin Jugend-tyyliset rakennukset, jotka muodostavat varsin yhtenäisen kokonaisuuden. Uudempaa rakennuskantaa edustavat mm. v. 2017 valmistunut toimistorakennus Pohjoisen Makasiinikadun ja Kasarmikadun kulmassa sekä nyt korvattavaksi suunniteltava matala liikerakennus, jossa sijaitsevat mm. päivittäistavarakauppa ja posti.
Nykyinen liikerakennus voidaan korvata uudella, mikäli nykyisen rakennuksen kehittämiselle ei ole realistisia mahdollisuuksia. Paikalla aiemmin ollut S.A. Lindqvistin kauppahalli on menetetty jo 1960-luvun alussa. Korvaavan rakennuksen tulisi kuitenkin nyt esitettävää paremmin kunnioittaa kaupunkitilahierarkiaa, torin erityisasemaa ja kokonaisuutta historiallisen kaupunkikuvan säilymiseksi.
Suunnitelman eduksi voidaan katsoa Kasarmitorin maanalaisen pysäköintitilan laajeneminen ja sen yhteys uudisrakennukseen. Ajoliikenteen poistuminen uudisrakennuksen torisivulta mahdollistaa osaltaan ympärivuotisen ravintola- ja kahvilatoiminnan kesäterasseineen.
Silmiinpistävintä suunnitelmassa on rakennuksen torin kaupunkitilahierarkiaan nähden liian suuri korkeus – rakennus hipoo pääesikunnan räystään korkeutta. Ottaen huomioon rakennukseen suunnitellut huomattavat maanalaiset kerrosalat tulisi rakennuksen ylimmästä kerroksesta voida luopua. Kasarmitorin ympäristössä on runsaasti muuta liiketilaa. Kaavaehdotuksen merkityistä korkeusasemista voi todeta, että nykyisen rakennuksen katon korkeus asema on +16,5m ja uuden +24,8m. Suunniteltu rakennus olisi siis yli 8m korkeampi, mikä vastaa 2 – 3 kerrosta.
Korkea ja massiivinen rakennus Kasarmikadun reunassa jakaa torin kahdeksi erilliseksi kaupunkitilaksi erottamalla Kasarmikadun toritilasta ja rikkoo v. 1820 asemakaavassa esitetyn torin ja ympäröivien katujen yhteyden. Tämä muuttaa auttamattomasti torin mittasuhteita myös ympäröiviin rakennuksiin nähden. Lisäksi uudisrakennuksen korkea massa tunkeutuu ikävästi Engelin pääesikunnan rakennuksen eteen ja rikkoo torin eteläreunan. Nykyinen matala rakennus asettuu kaupunkitilahierarkian kannalta paremmin paikalleen eikä muuta alkuperäistä tori-ilmettä – ja asemakaavaa – kahdeksi toisistaan erillisiksi ja poikkeaviksi tiloiksi.
Rakennuksen Kasarmikadun puoleinen julkisivu vaikuttaa elottomalta, epämääräiseltä aulatilalta. Katutasoa tulisi ”elävöittää” kaupunkilaisten tarvitsemilla palveluilla. Asukkaiden kannalta olisi tärkeää, että nykyisessä rakennuksessa toimiva posti voisi jatkaa myös uudessa rakennuksessa. Kasarmitorille on välttävät joukkoliikenneyhteydet ja posti olisi myös autoliikenteen saavutettavissa mikä on yhä kasvavan pakettipostin kannalta tärkeää. Asiasta voitaisiin määrätä asemakaavassa.
Suunnitelman tarkastelun kannalta on huomioitavaa, että viitesuunnitelman havainnekuvista puuttuu katunäkymä tärkeästä lähestymissuunnasta Pohjoiselta Makasiinikadulta torin yli. Selostusaineisto tulee ehdottomasti tältä osin täydentää. Aineisto sisältää näkymän etelästä Kasarmikadulta ja Tähtitorninmäen rinteestä lähestyttäessä, jossa perspektiivivääristymä näyttää uudisrakennuksen suorastaan matalana – mikä harhanäky korjaantuu rakennuspiirustuksia tarkasteltaessa.
Viimeaikaisia kaupungin keskustaa koskettavia täydennysrakentamissuunnitelmia tarkasteltaessa ei voi välttyä huomiolta, että strategiaa ohjaa omistajien ja rakennuttajien toiveet mahdollisimman suurista kerrosalamääristä mistä seuraa ympäristöön sopimatonta, liian massiivista ja korkeaa suunnittelua. Kaikki palautuu kysymykseen: Halutaanko Suomen ainoa vielä jokseenkin yhtenäisenä säilynyt historiallinen kaupunkikeskusta säilyttää – vai ei? C.L. Engelin ja aikalaistensa suunnittelema ja toteuttama asemakaava ja rakennukset ovat kansainvälisesti tunnustettu kokonaisuus.
Yhdistykset katsovat, että nyt esillä oleva suunnitelma ei vastaa sijaintinsa asettamia vaatimuksia lähinnä rakennuksen liian suuren korkeuden ja massiivisuuden takia.
Eteläiset kaupunginosat ry -Södra stadsdelarna rf Pro Eira ry rf
Anu Soots, Lea Virtala, Kaija Santaholma
puheenjohtaja, Varapuheenjohtaja, Hallitusjäsen