18.6.2019 klo 13.13 – Otto Meri
Eteläisen Helsingin asukkaat ovat vuosikymmenien ajan saaneet seurata Hernesaaren käyttämistä luvattomana meritäyttöalueena, pysäköintikenttänä, katurakennustarvike- ja maa-ainesvarastona (’’Hernesaaren Himalaja’’) jne.
Selvyyden vuoksi toteamme, että allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset ovat tyytyväisiä siihen, että Hernesaaren kasvojen kohottaminen/kunnostaminen on vihdoinkin alkamassa.
NIMISTÖ
Hernesaareen ehdotettu katu- ja korttelinimistö on keinotekoinen eikä liity mitenkään Helsingin/Hernesaaren urbaaniin kulttuuriperintöön. Karibianmeren eksotiikka – merihevonen, murena, koralli, miekkakala, piraija, merikäärme jne. – olisi voinut olla paikallaan Jätkäsaaressa Valtamerilaiturin ympäristössä. Hernesaari puolestaan liittyy eteläisen ranta-alueen kulttuurivyöhykkeeseen ja vanhoihin kaupunginosiin. Hernesaaren omasta perinteestälöytyy runsaasti nimistöaiheita: telakkatoiminta, viljasiilot, satamatoiminta, meriarkeologia, Suomenlahden eläimistö jne. Ehdotetuista nimistä ainoastaan Henry Fordin aukio ja Laivakatu sopivat Hernesaaren perinteeseen. Huomautimme asiasta jo mielipiteessämme 2018. Ehdotamme edelleen, että nimistö suunnitellaan uudelleen.
OSAYLEISKAAVA JA PUUTTUVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
Ylimitoitetun kerrosalan seuraukset
Valtaosan Hernesaaren länsiosasta täyttävät risteily- ja venesatama sekä näihin liittyvät palveluiden ja hallinnon alue sekä teollisuus- ja työpaikka-alue. Osayleiskaavassa rakennettavaksi suunnitellun alueen ja viheralueeksi osoitetun alueen suhde olisi pitänyt korjata suurentamalla puistoalueen osuutta.
Koska osayleiskaavassa ei ole annettu selkeitä kerrosalamääriä, viheralueiden ja rakennettavien alueiden välinen suhde on asemakaavavaiheessa vääristynyt lisää.
Osayleiskaavassa (2018)asuntorakentamisen kerrosala on n. 285 000 k-m2 vastaten n. 6 900 asukasta (n.40m2/as.) ja työpaikkakerrosala n. 150 000 k-m2 vastaten n. 3 000 työpaikkaa. Kokonaiskerrosala on yhteensä 435 000 k-m2.
Nyt esitetyssä asemakaavassa (12.3.2019) asuntokerrosala on 317 000k-m2 vastaten n. 7 600 asukasta ja kokonaiskerrosalaksi ilmoitetaan 495 000 k-m2.
Osayleiskaavaan verrattuna kaavoitettu kokonaiskerrosala on asemakaavassa kasvanut 60 000 k-m2 ja asukasluku vastaavasti 700 as.
Mikäli myös Hernesaaressa toteutuu kaupungin Jätkäsaaressa toteutuneeksi ilmoittam
asukastiheys 30m2/asukas, tulee Hernesaareen 10 -11 000 asukasta.
Lisäys Etelä-Helsingin asukasmäärään on miltei 50 %. Kuitenkin kaavoittaja on arvioinut etteivät muutokset aiheuta merkittävää haittaa eteläisten kaupunginosien asuttavuudelle eikä liikenteen sujuvuudelle (kaupungin lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle 7.6.2018). Suunnittelijat eivät ole lainkaan ottaneet huomioon tai tutkineet ympäristövaikutuksia, joita näin suuri asukasluvun kasvu ympäristöön väistämättä tuottaa.
VIHERYHTEYS JA RANTAPUISTO
”Viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta Eteläsatamaan” (maakuntakaava)
Hernesaaren rannan viheralueella on yhtä kaupunginosaa merkittävämpi tehtävä osana koko kaupunkia palvelevaa eteläisen Helsingin merellisen rantavyöhykkeen viheraluekoko- naisuutta.
Eteläisellä ranta-alueella, missä ulkoilijoita on varsinkin sesonkiaikana enemmän kuin alueelle mahtuu edes kävelemään, on varmistettava puistoalueen riittävyys myös Hernesaaren alueella – mukaan lukien 7 600 uutta asukasta sekä risteilyturismin mahdollinen kasvu.
Rakennusaikaiset häiriöt risteilyturistien jalkautumiselle tulevat olemaan merkittävät ja voivat vaarantaa Helsingin houkuttelevuuden risteilyalusten välipysähdyksenä. Jotta turistit voidaan houkutella kävelemään/pyöräilemaan, olisikin rantapuisto rakennettava varsinaisen rakentamisen alussa, ei lopussa.
Liikuntapaikkojen sijoittaminen ulkoilualueille on sinänsä tarkoituksenmukaista, mutta on muistettava, että ne sulkevat ulkopuolelle muut kuin lajin harrastajat. Kuitenkin alueen yleisin ulkoilija on kävelijä tai lenkkeilijä. Koska varattu puistoalue on vain muutaman kymmenen metrin levyinen suikale, ei alueelle pidä sijoittaa liikaa suorituskeskeisiä liikuntakenttiä ja laitteita. Kaikkien ”vauvasta vaariin” tulee voida nauttia avoimesta, monimuotoisesta puistoalueesta, joka ei poissulje ketään .
Rantapromenadin ja pyörätien lisäksi on osoitettu rantaviivaa seuraileva jalankulkijoille varattu reitti (jk); tosin Birgitan kahvilan ja Löylyn välillä ei voi juurikaan puhua viheryhteydestä. Reitin tulee olla maapohjainen ja myös talvikaudella kunnossapidettävä. Kulkureitillä on vesiliikennesataman kohdalla silta, jonka tulee toimia ympärivuotisesti. Reitti on erittäin tarpeellinen, koska ulkoilijat/lenkkeilijät pyrkivät kulkemaan mahdollisimman lähellä merta.
Rantasuikaleelle sijoitetuista liikuntapaikoista ”optio lastenmaailmasta” on tarpeellinen lasten luontosuhteen edistämiselle ja veden/meren tuomiseksi käsin kosketeltavaksi ’’lotrauspaikaksi’’ umpikorttelimaailmassa. Viherkatot eivät korvaa maanvaraista ulkoilu- ja leikkialuetta. Sisäpihojen vehreys on rakennusalaa kasvatettaessa supistunut lähinnä teoreettiseksi.
Hernesaaresta puuttuu täysin koirapuisto. Eikö uusien asukkaiden mukana tule koiria? Eiran kupeessa sijaitseva koirapuisto on jo nykyiselle koiramäärälle liian pieni ja siksi ylikäytetty. Asemakaavamuutoksessa esitetty Eiranrantakadun siirto pienentäisi nykyistä koirapuistoa.
Niemen kärkipuiston puuttuminen
Eteläisen ranta-alueen ulkoilijavirran saavuttaessa Hernesaaren rantapuiston se pyrkii eteläkärkeen, jossa ihmiset pysähtyvät, nauttivat maisemista ja valitsevat paluureittinsä. Syntyy ulkoilijatihentymä – ja tarve puistoalueen laajennukselle niemen kärjessä. Sille ei asemakaavassa ole osoitettu tilaa. Mielipiteessämme 16.2.2018 huomautimme kärkipuiston puuttumisesta. Osayleiskaavassa puistoalueen kärki on laajempi ja väritetty kauttaaltaan viheralueeksi.
Vuonna 2018 esitellyssä asemakaavaluonnoksessa kärkeen sijoittui ”paviljonkityyppinen” rakennus (mm. näyttelytiloja ja kahvila), joka sopisi paikkaan edellyttäen, että paviljonki on matala, yksikerroksinen ja sen ympärillä on puistoa.
Nyt käsiteltävässä asemakaavaehdotuksessa ”paviljonki” (5 000 k-m2 !) on muuttunut kolmikerroksiseksi rakennukseksi (räystäskorkeus 21 – 18 m), joka on ahdettuna Laivakadun, (kaavassa vihreällä värillä merkityn) vesialtaan ja kivetyn miniaukion väliin – eikä puistosta ole tietoakaan.
Hernesaaren kärkipuiston puuttuessa viheryhteystarve ei toteudu maakuntakaavassa tarkoitetulla tavalla. Helsinki menettää mahdollisuuden toteuttaa laadukkaasti ulkomeren kallioniemen kärjen ainutlaatuiseen merimaisemaan uniikki, toimiva ja houkutteleva viheraluekokonaisuus.
LIIKENNE
Toteamme tyydytyksellä, että KYMP-lautakunta velvoitti asemakaavan ehdollisen hyväksymisen yhteydessä toimialaa tekemään yksityiskohtaisemmat selvitykset Hernesaaren liikenteestä ja sen vaikutuksista laajemmin ympäröiviin kaupunginosiin. Selvityksen tulee sisältää alueelle tuleva/sieltä lähtevä huolto- ja jakeluliikenne sekä risteilysataman toiminnasta aiheutuva liikenne Katsomme, että selvityksen tulee sisältää myös liikenteen ja sataman toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset (melu, tärinä ja saasteet/pienhiukkaset) myös ympäröivissä kaupunginosissa.
Suunnittelun aikana olemme toistuvasti kehottaneet tekemään liikennesuunnitelman, joka sisältää ympäristövaikutusten selvityksen. Pelkkä kaavoitettavan alueen katusuunnitelma ei ole liikennesuunnitelma, koska se ei kerro liikenteen purkautumisesta ympäröiville alueille, niiden kestokyvystä tai liikenteen sujuvuudesta tai ruuhkautumisesta. Kaavoitettaessa Hernesaaren tapaista aluetta, jolloin ulokemainen kaupunginosa liittyy täyteen rakennettuun kaupunkirakenteeseen, keskeisimmät ympäristövaikutukset syntyvät juuri liikenteestä.
Puutteellisen kaavoituskäytännön seuraukset ovat nyt näkyvissä esimerkiksi Jätkäsaaren alueella. Hernesaaren risteilysataman houkuttelevuus vaarantuu – ja satamatulot vähenevät – mikäli satama- ja turistiliikenne ei toimi. On myös muistettava, ettäTelakkarannan rakentuminen lisää Telakkakadun ruuhkautumista.
Selvitettäessä maanalaisen kokoojakadun eri vaihtoehtoja tulee huolehtia siitä, että kaikissa vaihtoehdoissa kokoojakadulle varataan riittävän eteläinen suuaukko Hernesaaren pohjoisosassa. Varaus tulee merkitä asemakaavaan.
Joukkoliikenteen hitaus on ongelma Helsingissä. Selvitettäessä raitiovaunuliikenteen
sujuvuutta Bulevardilla tulee asukkaille taata nykyinen palvelutaso. Yhteys Länsisatamaan on varmistettava eikä pysäkkejä Bulevardilla voi enää harventaa.
Katsomme, että ympäröivien kaupunginosien kaupunginosayhdistysten tulee saada osallistua liikennesuunnitelman valmisteluun, jotta asukkaiden jokapäiväiset kokemukset tulisivat paremmin huomioon otetuiksi.
ASEMAKAAVAAN SISÄLTYVÄ NAAPURIKAUPUNGINOSIEN PUISTO- JA RANTA-ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (’’puistoryöstö’’)
Hernesaaren asemakaavaehdotukseen on otettu mukaan Eiran kaupunginosan ranta-alueita.
Nämä on laskettu Hernesaaren hyväksi, mikä ei lisää virkistysalueita Hernesaaren alueella.
Alueella on voimassa oleva asemakaava. Rannan puistoalueet on suunniteltu ja rakennettu 2008-2010.
Virallinen uimaranta vs. uimapaikka
Asemakaavaehdotuksessa Eiranrannan kainalossa sijaitseva hiekkapoukama ehdotetaan laajennettavaksi viralliseksi uimarannaksi – huolimatta siitä että paikka on tarkoitukseen sopimaton ja liian ahdas.
Meressä kiertävät roskat, jotka ovat seurausta ranta-alueiden erilaisista toiminnoista mm. lumenkaadosta, kerääntyvät poukamaan. Poukama kerää myös jokakesäisiä runsaita sinileväesiintymiä heinäkuusta pitkälle alkutalveen. Poukama on siis vain satunnaisesti uintikelpoinen.
Uimaranta sijoittuisi Telakkakadun liikenneympyrän ja meren väliin – rannan kapeimmalle kohdalle. Alueen varaaminen kahvilan ja virallisen uimarannan käyttöön katkaisisi rannan viereisen kävely/lenkkeilyreittiyhteyden Ursinin puiston ja Pyhän Birgitan/Hernesaaren rantapuiston välillä kesäisin juuri samaan aikaan, kun ranta-alueelta toiselle liikkuvien määrä on suurimmillaan.
Suunnitelma sisältää uimarannan huoltorakennuksen (800 k-m2 – vrt. Cafe Carusel 600 k-m2!) kahviloineen, liikunta- ja vapaa-ajan palveluineen ja kellaritiloineen. Rakennus peittäisi näkymän rannasta Eiran muurille ja edellyttää Eiranrantakadun siirtoa, minkä katsomme tarpeettomaksi.
Pukukopit ja käymälätilat voidaan sijoittaa huomattavasti pienenpään rakennukseen. WC-tilojen tarve ranta-alueella on ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen. Tilojen sijoitus suojeltavien kallioiden kupeeseen on suunniteltava erikseen; allekirjoittaneilla on siihen ehdotus.
Katsomme, että kaupungin täytyy voida investoida käymälätilojen rakentamiseen (vähintään ns. ’’vihreä pömpeli’’) ilman rakennelmaan liitettyjä ylimääräisiä kaupallisia toimintoja.
Cafe Caruselin ja laajennettavan Birgitan kahvilan välille ei tarvita uutta kahvilaa.
Asemakaavaan merkittyyn Birgitan kahvilan laajennukseen tulisi ryhtyä heti, kun se on teknisesti mahdollista. Kasvava turismi hyötyisi siitä jo ennen Hernesaaren varsinaista rakentamista.
Toimivaa ja ehjää ei pidä rikkoa!
Alkuperäinen hiekkapoukama jäi Pyhän Birgitan puiston alle. Koska asukkaiden nimenomainen toivomus oli säilyttää hiekkapoukama se siirrettiin idemmäksi suojeltujen Ursinin kallioiden kupeeseen. Näin syntynyt luonnonmukainen kokonaisuus on muistuma niemen alkuperäisestä kallioiden, meren ja hietikon luontokuvasta.
Hiekkapoukama on kantakaupungin ainoa paikka, jossa ulkomerinäkymästä voi nauttia horisonttiin asti ja samalla kuunnella aaltojen särkymistä rantaan ja vesilintujen ääniä. Alas poukamaan johtavien portaiden terassimainen ylätasanne rantaa suojaavine istutuksineen, puistokäytävineen ja penkkeineen tulee säilyttää.
Virallinen uimaranta terassikattoineen, kahviloineen ja välinevuokraamoineen hävittäisi poukaman luonnonmukaisuuden ja toisi väistämättä mukanaan melua ja hälyä. Paikka ei sen jälkeen enää vastaisi ihmisten yhä kasvavaan tarpeeseen hiljentyä – irtautua kiireestä, ’’pöhinästä’ ja päästä yhteyteen luonnon kanssa. Poukama on nykyisellään paikka, jossa tämä on vielä juuri ja juuri mahdollista. Poukaman mieltä rauhoittavaa vaikutusta ei muutoksen jälkeen enää pystyttäisi palauttamaan.
Helsingissä nyt vallalla oleva terassikulttuuribuumi ei saa mennä luontoa vaalivien arvojen edelle. Minne vihreät arvot ovat kadonneet suunnittelusta?
Uimapaikassa käväistään uimassa. Paikka ei pienuutensa takia sovellu kokopäiväiseen oleskeluun. Suotuisalla säällä tulijoita on jo nyt ruuhkaksi asti ja enemmän kuin mahtuu. Pidempiaikaiseen oleskeluun ja perheiden päiväviihtymiseen soveltuvat paremmin Pihlajasaaren kaksi laajempaa hiekkarantaa. Tulevaisuudessa Hernesaaren kärjestä venematka saareen tulee olemaan todella lyhyt.
Ehdotamme, että Pihlajasaaren nykyisiä uimapalveluja aletaan välittömästi kehittää kaupunkilaisten iloksi.
Eri-ikäiset rannan käyttäjät ja asukkaat ovat vuosien kuluessa toistuvasti ilmaisseet mielipiteenään, että hiekkapoukaman nykyistä luonnetta ei tule muuttaa. Näkökulma on tuotu esiin kaikissa suunnitteluvaiheissa. Kaupungin tulisi strategiansa mukaan ottaa suunnittelussa huomioon asukkaiden näin selvästi ilmaisema perusteltu ja harkittu näkemys.
Allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset katsovat että hiekkapoukama ja suojellut Ursinin kalliot eivät sovellu virallisen uimarannan sijoituspaikaksi.
Eiranrantakadun tarpeeton siirto
Asemakaavaehdotuksessa on suunniteltu Eiranrantakatu siirrettäväksi Eiran muurin viereen. Nykyinen Eiranrantakatu on rakennettu Hernesaaren rakentamista ja liikennettä silmällä pitäen. Kadun siirto ei mitenkään ratkaise Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa pahenevaa liikenneongelmaa Merikadulla, eteläisessä Ullanlinnassa, Puistokadulla ja Kaivopuistossa. Puistoalue ei tosiasiassa kasva, jos tie siirrettäisiin levennettynä toiseen paikkaan ja näin vapautuvalle alueelle rakennettaisiin virallinen uimaranta huolto- ja kahvilarakennuksineen sekä pelikenttiä. Siirrosta aiheutuu lisäksi tarpeettomia kustannuksia. Kadun siirto pienentäisi nykyistä koirapuistoa. Kierrätyksen syväsäiliöt katoaisivat PL-1 alueen mukana eikä niiden uudesta sijoituspaikasta ole tietoa!
Puuttuviksi pyöräteiksi voidaan hyödyntää nykyisen Eiranrantakadun maanpuoleista jalkakäytävää. Ulkoilureitti (maapohjainen, konehuollettava ja talvikunnossapidettävä), joka yhdistää Meripuiston ja Hernesaaren rantapuiston, tulee tehdä jatkuvaksi ja mahdollisimman esteettömäksi. (Ehdotettu jalkakäytävä ajoradan ja muurin välissä ei ole ulkoiluun sopiva!)
Raitiolinjan käännös Telakkakadulta Eiranrantakadulle toimisi tilaa säästäen, jos koristeallasta pienennettäisiin. Näin säästyisivät P. Birgitan puiston pohjoisreunan puuistutukset ja uimapaikan suojavihervyöhyke.
Katsomme, että esitetyt Eiranrantakadun asemakaavamuutokset ovat täysin tarpeettomat ennen kuin on nähtävissä Hernesaaren valmiiden asuinalueiden vaikutus. Hernesaaren viheralueiden täydentäminen Eiran kaupunginosasta otetulla puistolla on vähintäänkin keinotekoista.
Eteläiset kaupunginosat ry – Södra stadsdelarna rf
Anu Soots, pj
Lea Virtala, vpj
Pro Eira ry rf
Kaija Santaholma, vpj
Teuvo Kaitaranta, vpj
Punavuoriseura ry
Tuija Lindholm, pj
Seija Hansson, rahastonhoitaja