Lataa lausunto: LAUSUNTO ELYlle suojelusta 22.11.2021 koskien huoltoasemaa ja ravintolaa
kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi 22.11.2021
Ylitarkastaja Henrik Wager
Viite Lausuntopyyntö suojeluesityksestä – Hietalahdenranta 6 huoltoasema-/ravintolarakennus – annetuista lausunnoista, 27.10.2021/UUDELY/10448/2020
Asia Eteläiset kaupunginosat ry:n ja Punavuoriseura ry:n lausunto
Allekirjoittaneet yhdistykset ovat tutustuneet rakennussuojeluasiassa annettuihin lausuntoihin. Tärkein niistä on museoviraston ansiokas ja asiaan hyvin perehtynyt lausunto.
Suojeltavaksi ehdotettu rakennus sijaitsee vuonna 1997 vahvistetulla asemakaava-alueella. Asemakaava säätää hyvin tarkkaan rakennuksen piirteitä ja ympäristöä. Rakennus perustuu vuonna 1997 järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittoon. Arkkitehti Juha Ilosen suunnittelema päärakennus, jota suojeluhakemus koskee, on lähiympäristöineen ulkonaisesti hyvin säilynyt.
Hietalahden suunnittelutilanne
Helsingin kaupunki on edennyt Hietalahden suunnitteluvarauksessa ja valinnut yhden kolmesta suunnitelmavaihtoehdosta, jota nyt valmistellaan Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy:ssä. Samanaikaisesti kaupunki laatii alueen asemakaavaluonnosta, joka tulee ennakkotietojen mukaan lautakuntakäsittelyyn vuoden 2022 syksyllä. Asemakaavan tavoitteena on myöntää alueelle 35 000 k-m2 rakennusoikeutta, kolmena 7-8 kerroksisena toimitilarakennuksena. Tästä seuraa huoltoasema-/ravintolarakennuksen purkaminen ja meren merkittävää täyttöä. Meren täyttämistä lisää myös suunnitelma, joka ohjaisi lännestä tulevan liikenteen lahden yli vanhaa ratapenkerettä myöten. Hietalahdesta jäisi jäljelle vain kapea kanava länsireunaan ja lahden merkitys satama-alueena katoaisi. Lisärakentaminen törmää sekä telakan suoja-alueeseen että Suomenlinnan suojavyöhykkeeseen. Helsinki anoo parhaillaan Suomenlinnan suojavyöhykkeen kaventamista ennakoiden näin lisärakentamista Hietalahdessa.
Museovirasto ehdottaa asemakaavalla suojelua
”Helsingin kaupunginmuseo ja museovirasto ovat omalta osaltaan suhtautuneet kaavamuutoksen lähtökohtiin kriittisesti” paikkaan sopimattomana, koska ”alueen väljyys katoaa ja kaupunkinäkymät muuttuvat olennaisesti”. Museoviraston johtopäätös suojeluhakemukseen on, että ”kohteen mahdollinen suojelu on näin ollen luontevinta selvittää vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä”. Valitettavasti kaupungilla ei ole Hietalahden suunnittelussa mitään tarkoitusta suojella ko. rakennusta eikä sen ympäristöä.
Hietalahden alueella on useita aikaisemmin suojeltuja rakennuksia ja tori, mutta uudessa Telakkarannan rakennuskohteessa vanhoista ja harvinaisista teollisista rakennuksista purettiin suuri osa ja yhden suojelu on asemakaavalla alistettu viiden lisäkerroksen alle. Allekirjoittaneet eivät pidä tätä asianmukaisena rakennussuojeluna. Ennen kaavoitusta suojelutarpeet tulisi tarkemmin selvittää ja valvoa niiden toteuttamista. Kaupunkiympäristön muuttuessa voimakkaasti kaupunginmuseo on mm. VantaanTikkurilassa merkinnyt kulttuuriperintökohteiksi eri vuosikymmeniltä melko uusiakin rakennuksia ja edellyttää näiden suojelutarpeen selvittämistä asemakaavoituksen yhteydessä.
Ilmaston ja ympäristön suojelu
Suojeltavaksi ehdotettu rakennus on valmistunut vasta vuonna 2000. Kestävän kehityksen kannalta rakennuksella tulisi olla vielä paljon elinkaarta jäljellä. Rakennus täyttää IPCC:n ilmastoraportin 2021 edellytykset. Se ei muodosta lämpökuplaa ympäristöönsä vaan sallii matalana rakennuksena merituulten liikkeet. Kaupunki toimii lyhytnäköisesti ilmastonsuojelun näkökulmasta. Huoltoaseman tontilla on 10 pysäköintipaikkaa, jotka voidaan muuttaa sähkölatauspaikoiksi. Kantakaupungissa on pula polttoaineen myynti- ja latauspaikoista, kuljetusalan taukopaikoista sekä veneiden ja laivojen polttoaineen myyntipaikoista. Helsinki ei panosta latausvalmiuteen vaan odottaa, että paikat rakentuvat yksityisesti. Kantakaupungin ahtailla tonteilla ei ole tilaa latauspaikoille eikä vanhojen rakennusten sähkökapasiteetti välttämättä riitä muutostöille.
Kulttuuriympäristön säilyttäminen
Huoltoasema/ravintola on osa ainutlaatuista arkkitehtonista Hietalahdenrannan kokonaisuutta, jossa myös museolaivoilla on laituripaikkoja. Laivojen ja veneiden nykyinen sijainti soveltuu hyvin huoltoasema/ravintolan läheisyyteen ja rannan ympäristöön. Rakennus jatkaa palvelujen tuottamista Hietalahdenrannassa, jossa on tuotettu satamapalveluja 1800 luvulta lähtien.
Museovirasto puoltaa Hietalahden kulttuuriympäristön säilyttämistä. Alueen ”yhteys mereen sekä avoimet näkymät merenlahdelle ja vastarannoille” ja alueen tilarakenne ”ovat säilyneet hyvin Ehrenströmin 1800-luvun asemakaavojen mukaisena”. Rannan ympäristöhistoriallisen selvityksen (2020) mukaan ”näkymiä altaalta kohti telakkaa tulee vaalia, jotta visuaalinen yhteys alueen teolliseen, edelleen elävään historiaan säilyy”. Maakuntakaavojen yhdistelmässä alue ”kuuluu kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön” ja Helsingin yleiskaava 2016 edellyttää alueen ”kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyttämistä”.
Rakennusperinnön suojelu
Museovirasto arvioi rakennusperinnön suojelulain mukaan, että suojelukohteella on paikallista merkitystä ainakin kahden lakiin (8 §) kirjatun perusteen mukaan: rakennus on harvinainen ja se on säilynyt suhteellisen hyvin alkuperäisessä ulkoasussa. Rakennusta voidaan pitää myös historialliseen paikkaansa sopivana ja omaa aikaansa edustavana. Museoviraston mukaan ”rakennus on harvinainen huoltoaseman ja tasokkaan rantaravintolan yhdistelmä, joka matalana sopii ympäristöönsä erinomaisesti peittämättä näkymiä merelle”.
Kenen kaupunki
Helsingin kaupunki on viime aikoina antanut yhä vapaammat kädet erilaisille investoijaryhmille ideoida ja suunnitella kaupungin keskeisiä rakentamiskohteita. Asukkaat ja monet suunnittelun ammattilaiset ovat pettyneitä tavasta, jolla kaupunki kilpailee investoinneista naapurikuntien kanssa arvioiden kaupunkiympäristöään pelkästään lyhytnäköisen talouden näkökulmasta.
Jos suojeltavaksi esitettyä rakennusta ei suojella, näyttää siltä, että Hietalahti menetetään ja sen ainutkertainen miljöö tuhoutuu. Uudenmaan ELY-keskuksen toivotaan panostavan eri aika- ja tyylikausien rakennussuojeluun ajoissa ennen niiden tuhoutumista. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on muutostekijöitä, jotka vaativat rajojen asettamista viranomaisten toimesta.
Asemakaava-alueella rakennusten ensisijainen suojeluväline on kaavoitus. Rakennusperintölakia voidaan kuitenkin lain 2§:n 3 momentin perusteella soveltaa asemakaava-alueella, ”jos 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi”.
Minkä tahansa edellä mainitun kohdan täyttyminen mahdollistaa rakennusperintölain soveltamisen asemakaava-alueella. Tässä tapauksessa on kyse valtakunnallisesti merkittävästä kohteesta maan pääkaupungissa, historiallisesti arvokkaan Hietalahdenrannan alueella ja sen 200 vuotta vanhan altaan reunalla, useihin suojelukohteisiin liittyen. On myös huomioitava, että asia tulee ratkaista yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen muihin samankaltaisiin kohteisiin verraten.
Helsingin kaupunki on täysin muuttamassa asemakaavaa suunnittelemalla toimitilakompleksia Hietalahden altaan päälle. Näin ollen suojeluhakemuksella on erityinen syy tulla hyväksytyksi lain edellyttämällä tavalla ja esittämillämme perusteilla. Viittaamme KHO 2892/2014 soveltamiseen asiassa. Yllä olevan perusteella katsomme, että suojeluhakemus täyttää lain 8 §:n 1 mom. edellytykset erityisesti kohtien 1, 3 ja 4 osalta sekä muilta osin kohtien 2 ja 5 osalta.
Allekirjoittaneet hakevat edelleen Hietalahdenranta 6 huoltoasema-/ravintolarakennukselle rakennusperinnön suojelulain mukaista suojelua vedoten Hietalahden kulttuuriympäristön suojelutarpeeseen sekä rakennuksen merkitykseen ympäristössään, jossa se edustaa paikkaan sopivia, alkuperäisiä ja yksilöllisiä piirteitä.
Eteläiset kaupunginosat ry – Södra stadsdelarna rf (yhdistys@etelaiset.fi)
Anu Soots, puheenjohtaja Riitta Kaaja, sihteeri
Punavuoriseura ry (punavuoriseura18@gmail.com)
Tuija Lindholm, puheenjohtaja