Liikennekannanotto Lausunnot ja kannanotot • Lisätty 18.06.2008 18:57 (arkistoitu) Eteläiset kaupunginosat ry Södra stadsdelarna rf c/o Kaija Santaholma Engelinaukio 2 00150 Helsinki 8.3.2005 Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi Liikennesuunnitteluosaston päällikkö Olli-Pekka Poutanen Asemakaavaosaston päällikkö Anneli Lahti Asia: Yhdistyksemme on huolestunut seuraavassa esitettyjen Tehtaankadun risteysten liikenneturvattomuudesta, sekavuudesta ja liikennöitävyyden puutteista sekä rakenteellisista epäkohdista. Asettamamme työryhmä on yhdessä koulujen, päiväkotien ja puistojen käyttäjien kanssa tutkinut asiaa. Yhdistys esittää, että näiden risteysten ongelmien parantamiseksi tehdään pikaisesti tarvittavat korjaussuunnitelmat yhteistyössä kanssamme. 1. Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteys Erittäin vilkas jalankulkuliikenne Risteyksen kautta kulkee päivittäin noin 1000 läheisten koulujen, päiväkotien ja leikkipuiston alaikäistä lasta. Läheisyydessä toimivat Elias-koulu, Tehtaankadun ala-aste, Snellmanin ala-aste ja Eiran aikuislukio. Munkkisaaren asuntoalueen rakentuessa kasvaa ala-asteikäisten lasten määrä risteysalueella edelleen. Risteyksen välittömässä läheisyydessä on useita lasten päiväkoteja. Sepänkadun leikkipuistossa on päivittäin hoidossa n. 500 lasta. Tämän lisäksi Sepänkadun puistoa käyttävät myös lukuisat lapset, jotka eivät ole päiväkotien hoidossa. Risteyksen alueella on kahden raitiovaunun ja kolmen linja-auton pysäkit. Eiran sairaalan asiakkaat kulkevat risteyksen läpi. Risteyksen nurkkauksissa on vilkkaasti käytetty K-kauppa, kukkakioski ja kesäisin kahvikioski. Eiran puistoon tullaan laajalta alueelta. Kesäaikainen jalankulkuliikenne rantaan mm. Pihlajasaaren lauttoihin on erittäin vilkasta juuri tämän risteyksen kautta. Talvisin Sepänpuiston luistinrata on vilkkaassa käytössä, mikä osaltaan kasvattaa risteyksen jalankulkijamääriä. Rakenteellisia ongelmia Kun raitiovaunupysäkit korotettiin, unohtui kaupungilta veden poistoon katualueelta tarvittavien vesiurien teko. Rakennuksen katolta syöksytorvista tuleva vesi valuu kaupan edessä raitiovaunupysäkin korokkeen takana jalkakäytävälle ja jäätyy koko jalkakäytävän leveydeltä. Laivurinkadun puolella teki kaupungin valitsema urakoitsija (tai kaupungin oma työryhmä) jalkakäytävää päällystettäessa vastaavan virheen. Syöksytorvesta tuleva vesi leviää tekokivellä päällystetylle jalkakäytävän laajennukselle ja jäätyy koko talon nurkan ympärillä olevalle alueelle. Sepänpuistosta tulevat valumavedet johdetaan kukkakioskin editse mitättömien kallistusten välityksellä Tehtaankadun reunassa olevaan kaivoon. Koska selkeitä vesiuria ei ole, on koko kukkakioskin edusta kuin luistinrata. Eiran puiston kulmaus Armfeltintien ja Tehtaankadun risteyksessä valuttaa vedet jalkakäytävän yli ja jäätyy. Ihmiset kaatuvat risteyksen reunoilla. Risteykseen päättyvän Laivurinkadun vieressä kulkevan polkupyörätien oletetaan ilmeisesti jatkuvan risteyksen yli raitiovaunun vararaiteiden vieressä. Polkupyörätie ei kuitenkaan lopu loogisesti, vaan muodostaa yhden lisävaaratekijän kukkakioskin edessä olevalla jalkakäytävälevennyksellä. Koko risteysalueen suojatiejärjestely, risteyksen laajuus ja vilkas ajoneuvoliikenne (Tehtaankatu on muuttunut itä-länsisuuntaisen keskustaa ohittavan ajoneuvoliikenteen kaduksi) sekä raskaan liikenteen suuri osuus (3T, 3B, 1A, 14, 14B) sekä talvisin lumenkuljetusautot ja vuoden läpeensä kiviainesta Johanneksen kirkon tunnelista tuovat kuorma-autot) tekevät risteyksen aikuisellekin hyvin vaikeaksi hahmottaa. Risteysalue ei ole jalankulkijoille - erityisesti lapsille - looginen ympäristö. Risteyksen suojatiemerkintöjä on mahdoton havaita talvella. Kesäolosuhteissakaan ei käytettyjen kivilajien väriero ole riittävä. Sääolosuhteiden vaikutusta risteyksen toimivuuteen ei ole otettu suunnittelussa huomioon. Risteyksessä ei ole kaiteita tai aitoja, suojatiet ovat varsin leveitä ja niitä on monta, joten erityisesti lapsilla on taipumus ylittää ajorata lähes mistä kohtaa tahansa. Suojatiet eivät noudata jalankulkijan ajattelua. Lapsivaroitusmerkkiä risteyksessä ei ole käytetty. Neuvotteluja KSV/LiikS sekä HKR:n edustajien kanssa Yhdistys on tavannut alueen suunnittelijoita (Kaisa Lahti ja Pekka Nikulainen) sekä virastossa 19.1.2005 että katselmuksessa paikalla 1.2.2005, jolloin mukana oli myös HKR/katu- ja puisto-osaston Seppo Huhtonen sekä Tehtaankadun koulun opettaja ja neljä päiväkotilasten äitiä. Tapaamisessa kaupungin virkamiehille osoitettiin konkreettisesti, että risteys on käyttäjille turvaton, rakenteellisesti huonosti toimiva ja erittäin vilkkaasti liikennöity. Virkamiehet totesivat, ettei risteyksessä ole vielä kuollut ketään. Yhdistys ei hyväksy tällaista vastausta ongelmatilanteen ohittamiseksi. Esitys Yhdistys esittää, että Tehtaankadun-Laivurinkadun risteysalueen parantamiseksi käynnistetään kiireesti suunnittelu ja toteuttaminen, joka tehdään tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ehdotamme, että pikaisena ensimmäisenä vaiheena asennetaan (väliaikaiset) kaiteet risteykseen, jotta jalankulkijoiden ohjaus saataisiin edes alkeellisesti toimimaan. Lapsivaroitusmerkin lisääminen risteyksen suojatiemerkintöjen yhteyteen pikaisesti on yhdistyksen mielestä välttämätöntä. Samoin olisi selvitettävä varoitusvalomahdollisuus ja/tai liikennemerkki, jossa on vaihtuva nopeusrajoituksen osoitus. 2. Tehtaankadun ja Telakkakadun-Munkkisaarenkadun risteys Risteyksen läpi kulkee vilkas raskas liikenne, linja-autot 14B ja 16, raitiovaunu 1A sekä talvisin Hernesaarenkärkeen lumenkuljetusautot läpi vuorokauden sekä eri puolelta kaupunkia tulevat kiviaineksen kuljetusautot. Risateyksen halkaisee vanha satamarata. Telakkakadun Hernesaaren puoleinen länsiosa on kaksisuuntainen. Telakan materiaalikuljetukset sekä telakan työmatkaliikenne käyttää tätä risteystä. Helikopteriliikenteen syöttö- ja asiakasliikenne ajaa tämän risteyksen läpi. Telakkakadun osuus Tehtaankadun pohjoispuolella on kapea. Risteys on erittäin ahdas erityisesti kääntyville raskaille ajoneuvoille. Aamu- ja iltaruuhkat heijastuvat pitkälle Tehtaankadulle ja Telakkakadulle kumpaankin suuntaan. Valo-ohjaus toimii sekä junasta että raitiovaunusta varoittaen. Munkkisaaren uuden asuntoalueen rakennustyöt alkanevat vuoden 2005 loppupuolella ja jatkuvat n. 10 vuotta. Risteyksen välityskyky ei riitä kaiken tämän liikenteen tarpeisiin eikä siihen lisääntyvään liikenteeseen, mikä uuden asuntoalueen asukkaiden ja huoltoliikenteen takia syntyy. Yhdistys on selostanut risteysalueen ongelmia kaupungin edustajille edellä mainittuina päivinä 19.1 ja 1.2. 2005. Esitys Yhdistys esittää, että Tehtaankadun - Telakkakadun risteyksen parantamisen suunnittelu aloitetaan pikaisesti. Olisi selvitettävä mahdollisuus alentaa Telakkakadun korkoa Punavuoren korttelin 5120 länsipuolella ja Munkkisaaren korttelin 20122 itäpuolella radan tasolle ja täten laajenevan katu/risteysalueen suunnittelu esim. kiertoristeyksenä. Myös mahdollisuudet radan eteläpuolelle jäävän Telakkakadun läntisen osan yksisuuntaistamiseen pohjoisesta etelään olisi samalla tutkittava. Vanhan teollisuusraiteen poistaminen tulevana kesänä antaa aivan uudet mahdollisuudet ratkaista tämä Hernesaaren risteys. 3. Pyhän Henrikin aukion ympäristö Kirkon edustan jalkakäytävälaajennuksen ja korotettujen raitiovaunupysäkkien rakentamisen yhteydessä risteysalueen keskiosa jäi (kartan mukaan) korkoon +11.2m. Risteykseen tulee autoja kuudelta suunnalta (Tehtaankatu, Ullankatu, Laivasillankatu, Itäinen Puistotie, Iso Puistotie ja Puistokatu). Raitiovaunut 1A, 3 T ja 3B kulkevat risteyksen läpi. Talvella lumenkuormaajat kasaavat lumikasan kirkon edustan jalkakäytävälaajennukselle, missä se estää näkyvyyden erityisesti Laivasillankadulta Itäiselle Puistotielle kääntyviltä autoilta. Aamu-ja iltaruuhkan aikana Tehtaankadun ja Puistokadun kautta keskustaa ohittavat autot vaarantavat jatkuvasti jalankulkijoiden turvallisuuden. Puistokadulta tulevat autot eivät lainkaan noudata nopeusrajoitusta. Ongelma on kaikkein vaarallisin talviliukkaiden aikana. Esitys Yhdistys esittää, että Itäisen Puistotien jalkakäytävän jatkeena sekä Ison Puistotien ja Puistokadun poikki rakennetaan suojateiden kohdalle hidasteet. Olisi myös tutkittava mahdollisuus alentaa risteyksen keskiosan korkoa. 4. Ehrenströmintien - Laivasillankadun ympyrä Liikenneympyrän kautta kulkee merkittävä ajoneuvomäärä, koska Eteläsataman raskas liikenne sekä laivoihin menevä/niistä tuleva ajoneuvoliikenne sekä bussit ja taksiliikenne ajavat sen läpi. Erityisesti laivojen lähtö- ja saapumisaikaan sekä iltaruuhkan aikaan ympyrän liikenne tukkeutuu. Keskustaa kiertävä itä-länsisuuntainen liikenne käyttää Laivasillanlkatua. Tämä liikenne on huomattavasti kasvanut ilmeisesti osittain Kampin rakentamisen takia. Liikenneympyrän merkitseminen etuajo-oikeustetuksi parantaisi yhdistyksen käsityksen mukaan risteysliikenteen sujuvuutta. Raitiovaunujen kulku ympyrän läpi ei yhdistyksen käsityksen mukaan estä tällaista ratkaisua. Esitys Yhdistys esittää, että Laivasillankadun ympyrä merkittäisiin etuajo-oikeutetuksi, jolloin siihen tulevat joutuvat väistämään ympyrästä poistuvia. Mahdollisesti liikennemerkkien tarkistuksella voitaisiin saada aikaan jonkin verran parannusta. Eteläiset kaupunginosat ry Södra stadsdelarna rf esittää, että edellä mainitut ongelmaristeykset otetaan pikaisesti tutkittaviksi, ja että yhdistys voi seurata suunnittelun ja jo väliaikaisratkaisujen tekemistä ja toteuttamista. Yhdistys pyytää saada tiedon asian etenemisestä mahdollisimman pian. Kaija Santaholma puheenjohtaja Olli-Pekka Ihalainen varapuheenjohtaja Tiedoksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta Yleisten töiden lautakunta