8.2.2020 klo 12.17 – Otto Meri
Allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset ovat muistutuksissaan vaatineet Hernesaaren asemaakaavaehdotusten kohtuullistamista. Kaavaa kehitettäessä on rakennettavaa kerrosalaa jatkuvasti kasvatettu, mistä on seurannut asukas- ja työpaikkamäärien voimakas kasvu. Tuloksena olisi bunkkerimaisten umpikortteleiden muodostama kivikaupunki, jossa kortteleiden väliset tilat on kivetty puuttomiksi kuiluiksi. Viimeksi tällainen rakennustapa on herättänyt kritiikkiä Kalasataman yhteydessä.
Rakennusalan kasvattaminen on johtanut Hernesaaren viheralueen kutistumiseen täysin riittämättömäksi, varsinkin kun otetaan huomioon maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve. On huomattava, että ranta-alue ei ole ainoastaan paikallisten asukkaiden lähivirkistysalue, vaan alueelle tullaan virkistäytymään myös ympäröivistä kunnista ja muualta Suomesta. Turistien määrä alueella kasvaa jatkuvasti, myös risteilysataman ansiosta. ”Helsinki menettää mahdollisuuden toteuttaa laadukkaasti ulkomeren kallioniemen kärjen ainutlaatuiseen merimaisemaan uniikki, toimiva ja houkutteleva viheraluekokonaisuus.” (Muistutuksemme 26.4.2019)
Ylitehokkaasta rakentamisesta umpilisäkemäiselle täyttöniemelle seuraa vakavia ongelmia erityisesti liikenteessä. Risteilysatamaliikenteestä, lumenkuljetuksista, huolto- ja jakeluliikenteestä aiheutuva häiriö ja ruuhkautuminen eteläisillä alueilla on jo tätä päivää. Risteilysatama on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten sen liikenne on ratkaistava kestävällä ja toimivalla tavalla.
Virheellisiin lähtöolettamuksiin perustuva liikennesuunnittelu on johtanut mittaviin ongelmiin Jätkäsaaressa, jossa on toteutunut vasta n. puolet asemakaavan sallimasta kerrosalasta. Hätäratkaisut, kuten ehdotettu ramppi, ovat kalliita ja poistavat parhaimmillaan vain osan ongelmista.
WSP Finland Oy:n liikenneselvitys
Allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset ovat muistutuksissaan toistuvasti esittäneet vaatimuksen Hernesaaren asemakaavasta aiheutuvien ympäristövaikutusten selvittämisestä erityisesti kasvavasta liikenteestä syntyvien liikennehaittojen kannalta. Kaupunkiympäristölautakunta päättikin kokouksessaan 26.3.2019, että ”lautakunnalle tuodaan kaavan seuraavassa vaiheessa syksyllä 2019 yksityiskohtaisemmat selvitykset Hernesaaren liiikenteestä ja sen vaikutuksista laajemmin alueen – esimerkiksi eteläisten kaupunginosien – liikenteeseen. Selvitys sisältää myös sen, miten maanalaisen kokoojakadun eri vaihtoehdot vaikuttaisivat Hernesaaren liikenteen hoitamiseen.”
”Lautakunta esittää, että raitiovaunuliikenteen kulun nopeuttamista Bulevardilla selvitetään tässä yhteydessä.”
WSP:n liikenneselvitysraportti julkistettiin 13.9.2019.
Lähtöolettamuksissa olevat puutteet ja virheet
WSP:n raportti perustuu oletuksiin poliittisten, liikennettä vähentävien päätösten toteutumiseen. Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän markkinaehtoisen pysäköinnin mallin oletetaan Hernesaaressa vähentävän olennaisesti autoliikenteen määrää. Asiasta ei ole mitään tutkimusta. Lopullinen autopaikkojen määrä riippuu rakennusurakoitsijoiden arvioista mahdollisuuksistaan myydä autopaikattomia asuntoja.
Raportissa käsitellään neljää kulkutapaa: joukkoliikenne, henkilöauto, jalankulku ja polkupyörä. Raskas liikenne puuttuu kokonaan.
WSP:n raportti perustuu samaan aiemmissa asemakaavaehdotuksissa käytettyyn lähtöoletukseen Hernesaaren liikenteen jakautumisesta siten, että 2/3 kulkee Telakkakatua pitkin ja 1/3 suuntautuu Eiranrantakatua itään. Selvitys olettaa, että jakautuma säilyy muuttumattomana.
Telakkakadulla tehtävät parannukset kasvattavat kadun kapasiteettia pelkästään lisäämällä raitiovaunun. Yhden raitiolinjan kuljetuskapasiteetti ei riitä alueen tarpeisiin. Riittävän tiheä vuoroväli aiheuttaisi ruuhkaa Bulevardilla ja välillä Erottaja –Lasipalatsi, missä välityskapasiteetti on täyskäytössä jo nykyisin. Raitiolinjan tulee palvella myös muita sen varren asukkaita, esim. Bulevardilla, joka on tärkeä kauppakatu, jonka asiakaspysäköintiä ei voida poistaa. Myös raitiotieyhteys eteläisistä kaupunginosista Länsisatamaan (nykyisin linja 6T) on säilytettävä.
Kapasiteetiltaan riittämätön julkinen liikenne tulee lisäämään korvaavaa yksityisautoliikennettä alueelta. WSP:n raportti ei käsittele asiaa.
Itään suuntautuva liikenteen oletetaan olevan 1/3 Hernesaaren liikennetuotoksesta ja koostuvan henkilöautoliikenteestä. Itään suuntautuva liikenne käsittää kuitenkin myös suuren osan risteilysataman turistibussiliikenteestä, lumenkuljetuksista sekä huolto- ja jakeluliikenteestä. Myös HSL:n bussiliikenne Hernesaareen joudutaan säilyttämään, koska raitiolinja yksin ei riitä alueen tarpeisiin. Liikenne ohjautuu Eiranrannasta Laivurinkadulle, Merikadulle, Merisatamaan ja Puistokadulle aiheuttaen asuinkaduilla rakennusten tärinää, häiriten asumista ja saastuttaen viheralueita (Meripuisto, Kaivopuisto).
WSP:n selvityksessä – kuten asemakaavasuunnittelussakaan – ei ole lainkaan selvitetty tätä 1/3 liikenteestä eikä siitä johtuvia ympäristöhaittoja. Raportissa todetaan vain sama kuin mitä asemakaavaselostus aiemmin väittää: ”Liikennemäärien lisäys Etelä-Helsingin tonttikaduilla on vähäistä (s. 10)”.
Jalankulku
WSP:n raportissa todetaan, että ”kävelyn osuus kaikista alueelta lähtevistä matkoista on rakentamisen jälkeen 34-48% (s.8)”. Toteamus on vähintään harhaanjohtava ja johtaa virheellisiin olettamuksiin liikenteen koostumuksesta.
Risteilysatamaliikenne
Jostain syystä WSP-selvityksessä ei ole lainkaan käsitelty risteilysataman turistibussiliikennettä. Hernesaaren satamasta ajettiin tänä kesänä huhti-lokakuussa laivojen koosta riippuen n. 400-600 turistibussiajoa vuorokaudessa naapuriasuinalueiden – Punavuori ja Ullanlinna – kautta. Bussit ovat liian kookkaita ja raskaita vanhoille asuinkaduille ja aiheuttavat huomattavaa häiriötä asutukselle (melu, saaste ja tärinä).
Tämä raskas liikenne ja sen vaikutukset puuttuvat selvityksestä kokonaan.
Lumenkuljetukset
Hernesaaren kuljetetaan lunta mereen kaadettavaksi vuosittain kymmeniä tuhansia kuormia. Tämä raskas liikenne kulkee paitsi Telakkakatua myös eteläisten asuinalueiden läpi. Tämä jatkunee toistaiseksi.
Hernesaaren asemakaavaehdotukseen sisältyy lumenkäsittelykenttä. Vaikka lumen mereen kaato lopetettaisiin, käsittelyalueelle kulkeva raskas liikenne jatkuisi. Tästä johtuen lumenkäsittelyalue tulee poistaa asemakaavaehdotuksesta.
Myöskään lumenkuljetuksia ei ole WSP:n selvityksessä lainkaan käsitelty.
Huolto- ja jakeluliikenne
Selvityksessä ei ole lainkaan käsitelty yhä kasvavaa, ajoneuvoilla hoidettavaa, huolto- ja jakeluliikennettä (kauppakeskus, hotelli, ravintolat ja kahvilat, kiinteistöyhtiöt alihankkijoineen, jätteidenkierrätys ja uusiomateriaalit, nettikauppa palautuksineen). Jo nykyään jätekuljetusautot alkavat kiertää kantakaupungissa klo 05 aamulla, koska ne eivät myöhemmin mahdu muun liikenteen sekaan.
Asukkaiden kuljetustarpeet kasvavat ja lisäävät palveluliikennettä, esimerkkinä trendikäs ruoan kotiinkuljetus. Tämä globaali kehitys yhdyskuntaliikenteessä on ilmeisesti jäänyt monilta suunnittelijoilta ja päättäjiltä – samoin kuin selvityksen tekijöiltä – huomaamatta.
Toteammekin tyydytyksellä, että ylipormestari on käynnistänyt selvityksen miten globaalit trendit vaikuttavat tulevaisuudessa Helsingin liikenteeseen (HS 19.10.2019).
Veneilykeskus
Eteläkärjessä sijaitseva veneilykeskus käsittää yli 400 venepaikkaa, veneiden talvisäilytystä, huoltoa ja korjausta sekä muuta kaupallista toimintaa kuten myyntiä ja vuokrausta. Veneily jo sinänsä on ”roudauslaji”. Tästä mittavasta toiminnasta syntyy runsasta ajoneuvoliikennettä, josta osa on raskasta liikennettä. Tätä liikennettä ei WSP:n raportissa ole lainkaan käsitelty.
Maanalainen kokoojakatu
WPS:n selvityksessä ainoa ympäristön asuinkaduilla liikennettä vähentävä ja alueen
liikenteen toimivuutta parantava ratkaisuesitys liittyy maanalaisen kokoojakadun toteutumiseen jossain muodossa. Tosin esitykseen liittyvän sisään/ulosajorampin suunniteltu sijaintipaikka Eiranrannassa on väärä. Mahdollisen rampin tulisi sijaita Hernesaaressa, liikenteen syntyalueella lähellä satamaa ja muita liikennettä tuottavia toimintoja.
Maanalaisen kokoojakadun jatkosuunnittelu kuopattiin lautakunnassa jo 8.10.2019.
WSP:n selvityksestä ei siis jää jäljelle kehittämiskelpoista ratkaisuaesitystä asemakaavaehdotuksen toteuttamisesta syntyvän liikenteen sujuvoittamiseksi.
Johtopäätös: kaavaehdotus uusiksi
Esitetty WSP-liikenneselvitys raportti ei täytä lautakunnan edellyttämiä selvitysvaatimuksia liikenteestä ja sen vaikutuksista laajemmin ympäröiviin kaupunginosiin. Mikäli Hernesaaren liikenteelle ei löydy tyydyttävää ratkaisua, on asemakaavasuunnittelu pysäytettävä uudellenarviointia varten, kun suunnitelma on vasta paperilla, jotta vältytään Jätkäsaaressa nyt koettavan tilanteen toistumiselta.
Ylisuuri rakennettava kerrosala johtaa useisiin ei-toivottaviin seurauksiin: epäviihtyisä rakennustapa, riittämättömät virkistysalueet, alueelle liian suuri asukasmäärä ja kestämättömäksi kasvava liikenne.
Kaavaehdotus on palautettava uudelleen suunniteltavaksi siten, että rakennettava kerrosalamäärä pienennetään ympäröivien alueiden kantokykyä vastaavaksi.
Ehdotamme, että kaavoituksessa palataan enintään vuoden 2007 suunnittelumääriin, jolloin asukasmäärä oli 4 400 as – kun vuonna 2019 on esitetty 7 600 asukasta.
Asemakaavan uudelleen suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa alueen sijainti ulkomeren niemellä ja mahdollisuus rakentaa ainutlaatuinen merellinen kokonaisuus, johon sisältyy olennaisena osana riittävän kokoinen ja monipuolinen viheralue. Tällainen kokonaisuus toimisi voimakkaana houkuttimena myös liike-elämälle ja elämysturismille. Tunnettuja esimerkkejä ovat mm. Chicagon, Liverpoolin, Tukholman (Hammarby Sjöstad) ja Kotkan ranta-alueet ja entiset satama-alueet.
Muistutuksessamme 26.4.2019 (s.3) pyysimme maankäyttö- ja rakennuslain 5§ mukaisesti saada vuorovaikutteisesti osallistua liikenneselvityksen valmisteluun. Tämä vuorovaikutteisuus ei ole toteutunut.
Uudistamme aikaisemman 26.4.2019 päivätyn muistutuksemme, jossa asemakaavaehdotusta on yksityiskohtaisemmin arvioitu. (Liite)
Vaatimus: Katsomme, että Hernesaaren asemakaavaehdotusta ei tule hyväksyä ja vaadimme, että asemakaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Anu Soots, pj Kaija Santaholma, vpj Tuija Lindholm, pj
Eteläiset kaupunginosat ry Pro Eira ry rf Punavuoriseura ry
Aihepiirit: Lausunnot ja kannanotot