Eteläisen
Helsingin asukkaat ovat vuosikymmenien ajan saaneet seurata Hernesaaren käyttämistä luvattomana
meritäyttöalueena, pysäköintikenttänä, katurakennustarvike- ja
maa-ainesvarastona (’’Hernesaaren Himalaja’’) jne.
Selvyyden vuoksi toteamme, että allekirjoittaneet
kaupunginosayhdistykset ovat tyytyväisiä siihen, että Hernesaaren kasvojen
kohottaminen/kunnostaminen on vihdoinkin
alkamassa.
NIMISTÖ
Hernesaareen ehdotettu katu- ja korttelinimistö on keinotekoinen
eikä liity mitenkään Helsingin/Hernesaaren urbaaniin kulttuuriperintöön. Karibianmeren eksotiikka – merihevonen,
murena, koralli, miekkakala, piraija, merikäärme jne. – olisi voinut olla paikallaan
Jätkäsaaressa Valtamerilaiturin ympäristössä. Hernesaari puolestaan liittyy
eteläisen ranta-alueen kulttuurivyöhykkeeseen ja vanhoihin kaupunginosiin.
Hernesaaren
omasta perinteestälöytyy
runsaasti nimistöaiheita: telakkatoiminta, viljasiilot, satamatoiminta, meriarkeologia,
Suomenlahden eläimistö jne. Ehdotetuista nimistä ainoastaan Henry Fordin aukio
ja Laivakatu sopivat Hernesaaren perinteeseen. Huomautimme asiasta jo
mielipiteessämme 2018. Ehdotamme edelleen, että nimistö
suunnitellaan uudelleen.
OSAYLEISKAAVA
JA PUUTTUVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
Ylimitoitetun
kerrosalan seuraukset
Valtaosan Hernesaaren länsiosasta täyttävät risteily- ja venesatama
sekä näihin liittyvät palveluiden ja hallinnon
alue sekä teollisuus- ja työpaikka-alue. Osayleiskaavassa rakennettavaksi
suunnitellun alueen ja viheralueeksi osoitetun alueen suhde olisi pitänyt
korjata suurentamalla puistoalueen osuutta.
Koska osayleiskaavassa ei ole annettu selkeitä kerrosalamääriä,
viheralueiden ja rakennettavien alueiden
välinen suhde on asemakaavavaiheessa vääristynyt lisää.
Osayleiskaavassa (2018) asuntorakentamisen kerrosala on n. 285 000 k-m2
vastaten n. 6 900 asukasta (n.40m2/as.) ja työpaikkakerrosala n. 150 000 k-m2
vastaten n. 3 000 työpaikkaa. Kokonaiskerrosala on yhteensä 435 000 k-m2.
Nyt esitetyssä asemakaavassa
(12.3.2019) asuntokerrosala on 317 000k-m2 vastaten n. 7
600 asukasta ja kokonaiskerrosalaksi
ilmoitetaan 495 000 k-m2.
Osayleiskaavaan verrattuna kaavoitettu kokonaiskerrosala on
asemakaavassa kasvanut 60 000 k-m2 ja asukasluku vastaavasti 700 as.
Mikäli myös Hernesaaressa toteutuu kaupungin Jätkäsaaressa
toteutuneeksi ilmoittam
asukastiheys 30m2/asukas, tulee Hernesaareen 10 -11 000 asukasta.
Lisäys Etelä-Helsingin asukasmäärään on miltei 50 %. Kuitenkin
kaavoittaja on arvioinut etteivät
muutokset aiheuta merkittävää haittaa eteläisten kaupunginosien asuttavuudelle
eikä liikenteen sujuvuudelle (kaupungin lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
7.6.2018). Suunnittelijat eivät ole lainkaan ottaneet huomioon tai tutkineet
ympäristövaikutuksia, joita näin suuri
asukasluvun kasvu ympäristöön väistämättä tuottaa.
VIHERYHTEYS JA RANTAPUISTO
”Viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta
Eteläsatamaan” (maakuntakaava)
Hernesaaren rannan viheralueella on yhtä kaupunginosaa
merkittävämpi tehtävä osana koko kaupunkia palvelevaa eteläisen Helsingin
merellisen rantavyöhykkeen viheraluekoko- naisuutta.
Eteläisellä ranta-alueella, missä ulkoilijoita on varsinkin
sesonkiaikana enemmän kuin alueelle mahtuu edes kävelemään, on varmistettava
puistoalueen riittävyys myös Hernesaaren alueella – mukaan lukien 7 600 uutta asukasta sekä risteilyturismin
mahdollinen kasvu.
Rakennusaikaiset häiriöt risteilyturistien jalkautumiselle tulevat
olemaan merkittävät ja voivat vaarantaa Helsingin houkuttelevuuden
risteilyalusten välipysähdyksenä. Jotta
turistit voidaan houkutella kävelemään/pyöräilemaan, olisikin rantapuisto
rakennettava varsinaisen rakentamisen alussa, ei lopussa.
Liikuntapaikkojen
sijoittaminen ulkoilualueille on sinänsä tarkoituksenmukaista, mutta on
muistettava, että ne sulkevat ulkopuolelle muut kuin lajin harrastajat. Kuitenkin alueen yleisin ulkoilija on
kävelijä tai lenkkeilijä. Koska varattu puistoalue on vain muutaman kymmenen metrin levyinen suikale, ei alueelle pidä
sijoittaa liikaa suorituskeskeisiä
liikuntakenttiä ja laitteita. Kaikkien ”vauvasta vaariin” tulee voida nauttia
avoimesta, monimuotoisesta
puistoalueesta, joka ei poissulje ketään .
Rantapromenadin ja pyörätien lisäksi on osoitettu rantaviivaa
seuraileva jalankulkijoille varattu reitti (jk); tosin Birgitan kahvilan ja
Löylyn välillä ei voi juurikaan puhua viheryhteydestä. Reitin tulee olla
maapohjainen ja myös talvikaudella
kunnossapidettävä. Kulkureitillä on vesiliikennesataman kohdalla silta, jonka
tulee toimia ympärivuotisesti. Reitti on erittäin tarpeellinen, koska
ulkoilijat/lenkkeilijät pyrkivät kulkemaan mahdollisimman lähellä merta.
Rantasuikaleelle sijoitetuista liikuntapaikoista ”optio
lastenmaailmasta” on tarpeellinen lasten luontosuhteen edistämiselle ja
veden/meren tuomiseksi käsin kosketeltavaksi ’’lotrauspaikaksi’’ umpikorttelimaailmassa.
Viherkatot eivät korvaa maanvaraista ulkoilu- ja leikkialuetta. Sisäpihojen
vehreys on rakennusalaa kasvatettaessa supistunut lähinnä teoreettiseksi.
Hernesaaresta puuttuu täysin koirapuisto.
Eikö uusien asukkaiden mukana tule koiria?
Eiran kupeessa sijaitseva koirapuisto on jo nykyiselle koiramäärälle
liian pieni ja siksi ylikäytetty. Asemakaavamuutoksessa esitetty
Eiranrantakadun siirto pienentäisi nykyistä koirapuistoa.
Niemen
kärkipuiston puuttuminen
Eteläisen ranta-alueen ulkoilijavirran saavuttaessa Hernesaaren rantapuiston se pyrkii eteläkärkeen, jossa ihmiset pysähtyvät, nauttivat maisemista ja valitsevat paluureittinsä.
Syntyy ulkoilijatihentymä – ja tarve puistoalueen laajennukselle niemen
kärjessä. Sille ei asemakaavassa ole
osoitettu tilaa. Mielipiteessämme 16.2.2018 huomautimme kärkipuiston
puuttumisesta. Osayleiskaavassa puistoalueen kärki on laajempi ja väritetty
kauttaaltaan viheralueeksi.
Vuonna 2018 esitellyssä asemakaavaluonnoksessa kärkeen sijoittui
”paviljonkityyppinen” rakennus (mm. näyttelytiloja ja kahvila), joka sopisi paikkaan edellyttäen, että paviljonki
on matala, yksikerroksinen ja sen
ympärillä on puistoa.
Nyt käsiteltävässä asemakaavaehdotuksessa ”paviljonki” (5 000 k-m2
!) on muuttunut kolmikerroksiseksi
rakennukseksi (räystäskorkeus 21 – 18 m), joka on ahdettuna Laivakadun, (kaavassa
vihreällä värillä merkityn) vesialtaan ja kivetyn miniaukion väliin – eikä
puistosta ole tietoakaan.
Hernesaaren kärkipuiston puuttuessa viheryhteystarve ei toteudu
maakuntakaavassa tarkoitetulla tavalla. Helsinki menettää mahdollisuuden
toteuttaa laadukkaasti ulkomeren kallioniemen kärjen ainutlaatuiseen
merimaisemaan uniikki, toimiva ja houkutteleva
viheraluekokonaisuus.
LIIKENNE
Toteamme tyydytyksellä, että KYMP-lautakunta velvoitti asemakaavan
ehdollisen hyväksymisen yhteydessä
toimialaa tekemään yksityiskohtaisemmat selvitykset Hernesaaren liikenteestä ja
sen vaikutuksista laajemmin ympäröiviin kaupunginosiin. Selvityksen tulee
sisältää alueelle tuleva/sieltä lähtevä huolto- ja jakeluliikenne sekä risteilysataman
toiminnasta aiheutuva liikenne Katsomme,
että selvityksen tulee sisältää myös liikenteen ja sataman toiminnan
aiheuttamat ympäristövaikutukset (melu, tärinä ja saasteet/pienhiukkaset) myös
ympäröivissä kaupunginosissa.
Suunnittelun aikana olemme toistuvasti kehottaneet tekemään
liikennesuunnitelman, joka sisältää ympäristövaikutusten selvityksen. Pelkkä
kaavoitettavan alueen katusuunnitelma ei ole liikennesuunnitelma, koska se ei
kerro liikenteen purkautumisesta ympäröiville alueille, niiden kestokyvystä tai
liikenteen sujuvuudesta tai ruuhkautumisesta. Kaavoitettaessa Hernesaaren
tapaista aluetta, jolloin ulokemainen kaupunginosa liittyy täyteen rakennettuun
kaupunkirakenteeseen, keskeisimmät ympäristövaikutukset syntyvät juuri
liikenteestä.
Puutteellisen kaavoituskäytännön seuraukset ovat nyt näkyvissä
esimerkiksi Jätkäsaaren alueella. Hernesaaren risteilysataman houkuttelevuus
vaarantuu – ja satamatulot vähenevät –
mikäli satama- ja turistiliikenne ei toimi. On myös muistettava, ettäTelakkarannan rakentuminen lisää Telakkakadun ruuhkautumista.
Selvitettäessä maanalaisen kokoojakadun eri vaihtoehtoja tulee
huolehtia siitä, että kaikissa vaihtoehdoissa kokoojakadulle varataan riittävän
eteläinen suuaukko Hernesaaren pohjoisosassa. Varaus tulee merkitä
asemakaavaan.
Joukkoliikenteen hitaus on ongelma Helsingissä. Selvitettäessä
raitiovaunuliikenteen
sujuvuutta Bulevardilla tulee asukkaille taata nykyinen
palvelutaso. Yhteys Länsisatamaan on varmistettava eikä pysäkkejä Bulevardilla
voi enää harventaa.
Katsomme, että ympäröivien kaupunginosien kaupunginosayhdistysten
tulee saada osallistua liikennesuunnitelman valmisteluun, jotta asukkaiden
jokapäiväiset kokemukset tulisivat paremmin huomioon otetuiksi.
ASEMAKAAVAAN
SISÄLTYVÄ NAAPURIKAUPUNGINOSIEN PUISTO- JA RANTA-ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
(’’puistoryöstö’’)
Hernesaaren asemakaavaehdotukseen on otettu mukaan Eiran
kaupunginosan ranta-alueita.
Nämä on laskettu Hernesaaren hyväksi, mikä ei lisää
virkistysalueita Hernesaaren alueella.
Alueella on voimassa oleva asemakaava. Rannan puistoalueet on suunniteltu ja rakennettu 2008-2010.
Virallinen
uimaranta vs. uimapaikka
Asemakaavaehdotuksessa Eiranrannan kainalossa sijaitseva
hiekkapoukama ehdotetaan
laajennettavaksi viralliseksi uimarannaksi – huolimatta siitä että paikka on
tarkoitukseen sopimaton ja liian ahdas.
Meressä kiertävät roskat, jotka ovat seurausta ranta-alueiden
erilaisista toiminnoista mm. lumenkaadosta, kerääntyvät poukamaan. Poukama
kerää myös jokakesäisiä runsaita sinileväesiintymiä heinäkuusta pitkälle
alkutalveen. Poukama on siis vain satunnaisesti uintikelpoinen.
Uimaranta sijoittuisi Telakkakadun liikenneympyrän ja meren väliin
– rannan kapeimmalle kohdalle. Alueen varaaminen kahvilan ja virallisen
uimarannan käyttöön katkaisisi rannan viereisen kävely/lenkkeilyreittiyhteyden
Ursinin puiston ja Pyhän Birgitan/Hernesaaren rantapuiston välillä kesäisin
juuri samaan aikaan, kun ranta-alueelta toiselle liikkuvien määrä on
suurimmillaan.
Suunnitelma sisältää uimarannan huoltorakennuksen (800 k-m2 – vrt. Cafe
Carusel 600 k-m2!) kahviloineen, liikunta- ja vapaa-ajan palveluineen ja
kellaritiloineen. Rakennus peittäisi näkymän rannasta Eiran muurille ja
edellyttää Eiranrantakadun siirtoa, minkä katsomme tarpeettomaksi.
Pukukopit ja käymälätilat voidaan sijoittaa
huomattavasti pienenpään rakennukseen. WC-tilojen tarve ranta-alueella on
ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen. Tilojen sijoitus suojeltavien kallioiden
kupeeseen on suunniteltava erikseen; allekirjoittaneilla on siihen ehdotus.
Katsomme, että kaupungin täytyy voida investoida
käymälätilojen rakentamiseen (vähintään ns. ’’vihreä pömpeli’’) ilman
rakennelmaan liitettyjä ylimääräisiä kaupallisia toimintoja.
Cafe Caruselin
ja laajennettavan Birgitan kahvilan välille ei tarvita uutta kahvilaa.
Asemakaavaan
merkittyyn Birgitan kahvilan laajennukseen tulisi ryhtyä heti, kun se on
teknisesti mahdollista. Kasvava
turismi hyötyisi siitä jo ennen Hernesaaren varsinaista rakentamista.
Toimivaa ja ehjää ei pidä rikkoa!
Alkuperäinen hiekkapoukama jäi Pyhän Birgitan puiston alle. Koska
asukkaiden nimenomainen toivomus oli säilyttää hiekkapoukama se siirrettiin
idemmäksi suojeltujen Ursinin kallioiden kupeeseen. Näin syntynyt luonnonmukainen kokonaisuus on muistuma niemen alkuperäisestä
kallioiden, meren ja hietikon luontokuvasta.
Hiekkapoukama on kantakaupungin ainoa paikka, jossa
ulkomerinäkymästä voi nauttia horisonttiin asti ja samalla
kuunnella aaltojen särkymistä rantaan ja vesilintujen ääniä. Alas poukamaan
johtavien portaiden terassimainen ylätasanne rantaa suojaavine istutuksineen,
puistokäytävineen ja penkkeineen tulee
säilyttää.
Virallinen uimaranta terassikattoineen, kahviloineen
ja välinevuokraamoineen hävittäisi poukaman luonnonmukaisuuden ja toisi
väistämättä mukanaan melua ja hälyä. Paikka ei sen jälkeen enää vastaisi ihmisten
yhä kasvavaan tarpeeseen hiljentyä – irtautua kiireestä, ’’pöhinästä’ ja päästä
yhteyteen luonnon kanssa. Poukama on nykyisellään paikka, jossa tämä on vielä
juuri ja juuri mahdollista. Poukaman mieltä rauhoittavaa vaikutusta ei
muutoksen jälkeen enää pystyttäisi palauttamaan.
Helsingissä nyt vallalla oleva terassikulttuuribuumi
ei saa mennä luontoa vaalivien arvojen edelle. Minne vihreät arvot ovat
kadonneet suunnittelusta?
Uimapaikassa
käväistään uimassa. Paikka ei
pienuutensa takia sovellu kokopäiväiseen oleskeluun. Suotuisalla säällä
tulijoita on jo nyt ruuhkaksi asti ja enemmän kuin mahtuu. Pidempiaikaiseen
oleskeluun ja perheiden päiväviihtymiseen soveltuvat paremmin Pihlajasaaren
kaksi laajempaa hiekkarantaa. Tulevaisuudessa Hernesaaren kärjestä venematka
saareen tulee olemaan todella lyhyt.
Ehdotamme, että
Pihlajasaaren nykyisiä uimapalveluja aletaan välittömästi kehittää
kaupunkilaisten iloksi.
Eri-ikäiset rannan käyttäjät ja asukkaat ovat
vuosien kuluessa toistuvasti ilmaisseet mielipiteenään, että hiekkapoukaman
nykyistä luonnetta ei tule muuttaa. Näkökulma on tuotu esiin kaikissa
suunnitteluvaiheissa. Kaupungin tulisi strategiansa mukaan ottaa suunnittelussa
huomioon asukkaiden näin selvästi ilmaisema perusteltu ja harkittu näkemys.
Allekirjoittaneet
kaupunginosayhdistykset katsovat että hiekkapoukama ja suojellut Ursinin kalliot eivät sovellu
virallisen uimarannan sijoituspaikaksi.
Eiranrantakadun
tarpeeton siirto
Asemakaavaehdotuksessa on suunniteltu
Eiranrantakatu siirrettäväksi Eiran muurin viereen. Nykyinen Eiranrantakatu on
rakennettu Hernesaaren rakentamista ja liikennettä silmällä pitäen. Kadun
siirto ei mitenkään ratkaise Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa pahenevaa
liikenneongelmaa Merikadulla, eteläisessä Ullanlinnassa, Puistokadulla ja
Kaivopuistossa. Puistoalue ei tosiasiassa kasva, jos tie siirrettäisiin
levennettynä toiseen paikkaan ja näin vapautuvalle alueelle rakennettaisiin
virallinen uimaranta huolto- ja kahvilarakennuksineen sekä pelikenttiä.
Siirrosta aiheutuu lisäksi tarpeettomia kustannuksia. Kadun siirto pienentäisi
nykyistä koirapuistoa. Kierrätyksen
syväsäiliöt katoaisivat PL-1 alueen mukana eikä niiden uudesta sijoituspaikasta ole tietoa!
Puuttuviksi pyöräteiksi voidaan hyödyntää
nykyisen Eiranrantakadun maanpuoleista jalkakäytävää. Ulkoilureitti (maapohjainen, konehuollettava
ja talvikunnossapidettävä), joka yhdistää Meripuiston ja Hernesaaren
rantapuiston, tulee tehdä jatkuvaksi ja mahdollisimman esteettömäksi. (Ehdotettu
jalkakäytävä ajoradan ja muurin välissä ei ole ulkoiluun sopiva!)
Raitiolinjan käännös Telakkakadulta
Eiranrantakadulle toimisi tilaa säästäen, jos
koristeallasta pienennettäisiin. Näin säästyisivät P. Birgitan puiston
pohjoisreunan puuistutukset ja uimapaikan suojavihervyöhyke.
Katsomme, että
esitetyt Eiranrantakadun asemakaavamuutokset ovat täysin tarpeettomat ennen kuin on nähtävissä
Hernesaaren valmiiden asuinalueiden vaikutus. Hernesaaren
viheralueiden täydentäminen Eiran kaupunginosasta otetulla puistolla on
vähintäänkin keinotekoista.
Eteläiset kaupunginosat ry – Södra stadsdelarna rf
Anu Soots, pj
Lea Virtala, vpj
Pro Eira ry rf
Kaija Santaholma, vpj
Teuvo Kaitaranta, vpj
Punavuoriseura ry
Tuija Lindholm, pj
Seija Hansson, rahastonhoitaja
