Lausunnot ja kannanotot

Eteläiset kaupunginosat ry ehdottaa harkittavaksi 1-raitiovaunulinjan pidennystä kaupungin eteläosassa. Linja soveltuisi uudessa ehdotetussa muodossaan hyvin hoitamaan myös Hernesaaren liikennettä. Ehdotettu 1-linja päättyy Punavuoren eteläosassa, josta sen matka voisi jatkua palvelemaan suunnitteilla olevaa Hernesaaren uutta asuinaluetta sekä risteilyliikennettä.

MUISTUTUS 24.9.2019 NÄHTÄVILLE ASETETTUUN HERNESAAREN ASEMAKAAVAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN

Allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset ovat muistutuksissaan vaatineet Hernesaaren asemaakaavaehdotusten kohtuullistamista. Kaavaa kehitettäessä on rakennettavaa kerrosalaa jatkuvasti kasvatettu, mistä on seurannut asukas- ja työpaikkamäärien voimakas kasvu. Tuloksena olisi bunkkerimaisten umpikortteleiden muodostama kivikaupunki, jossa kortteleiden väliset tilat on kivetty puuttomiksi kuiluiksi. Viimeksi tällainen rakennustapa on herättänyt kritiikkiä Kalasataman yhteydessä.

Rakennusalan kasvattaminen on johtanut Hernesaaren viheralueen kutistumiseen täysin riittämättömäksi, varsinkin kun otetaan huomioon maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve. On huomattava, että ranta-alue ei ole ainoastaan paikallisten asukkaiden lähivirkistysalue, vaan alueelle tullaan virkistäytymään myös ympäröivistä kunnista ja muualta Suomesta. Turistien määrä alueella kasvaa jatkuvasti, myös risteilysataman ansiosta. ”Helsinki menettää mahdollisuuden toteuttaa laadukkaasti ulkomeren kallioniemen kärjen ainutlaatuiseen merimaisemaan uniikki, toimiva ja houkutteleva viheraluekokonaisuus.” (Muistutuksemme 26.4.2019)

Ylitehokkaasta rakentamisesta umpilisäkemäiselle täyttöniemelle seuraa vakavia ongelmia erityisesti liikenteessä. Risteilysatamaliikenteestä, lumenkuljetuksista, huolto- ja jakeluliikenteestä aiheutuva häiriö ja ruuhkautuminen eteläisillä alueilla on jo tätä päivää. Risteilysatama on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten sen liikenne on ratkaistava kestävällä ja toimivalla tavalla.

Virheellisiin lähtöolettamuksiin perustuva liikennesuunnittelu on johtanut mittaviin ongelmiin Jätkäsaaressa, jossa on toteutunut vasta n. puolet asemakaavan sallimasta kerrosalasta. Hätäratkaisut, kuten ehdotettu ramppi, ovat kalliita ja poistavat parhaimmillaan vain osan ongelmista.

WSP Finland Oy:n liikenneselvitys

Allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset ovat muistutuksissaan toistuvasti esittäneet vaatimuksen Hernesaaren asemakaavasta aiheutuvien ympäristövaikutusten selvittämisestä erityisesti kasvavasta liikenteestä syntyvien liikennehaittojen kannalta. Kaupunkiympäristölautakunta päättikin kokouksessaan 26.3.2019, että ”lautakunnalle tuodaan kaavan seuraavassa vaiheessa syksyllä 2019 yksityiskohtaisemmat selvitykset Hernesaaren liiikenteestä ja sen vaikutuksista laajemmin alueen – esimerkiksi eteläisten kaupunginosien – liikenteeseen. Selvitys sisältää myös sen, miten maanalaisen kokoojakadun eri vaihtoehdot vaikuttaisivat Hernesaaren liikenteen hoitamiseen.”

”Lautakunta esittää, että raitiovaunuliikenteen kulun nopeuttamista Bulevardilla selvitetään tässä yhteydessä.”

WSP:n liikenneselvitysraportti julkistettiin 13.9.2019.

Lähtöolettamuksissa olevat puutteet ja virheet

WSP:n raportti perustuu oletuksiin poliittisten, liikennettä vähentävien päätösten toteutumiseen. Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän markkinaehtoisen pysäköinnin mallin oletetaan Hernesaaressa vähentävän olennaisesti autoliikenteen määrää. Asiasta ei ole mitään tutkimusta. Lopullinen autopaikkojen määrä riippuu rakennusurakoitsijoiden arvioista mahdollisuuksistaan myydä autopaikattomia asuntoja.

Raportissa käsitellään neljää kulkutapaa: joukkoliikenne, henkilöauto, jalankulku ja polkupyörä. Raskas liikenne puuttuu kokonaan.

WSP:n raportti perustuu samaan aiemmissa asemakaavaehdotuksissa käytettyyn lähtöoletukseen Hernesaaren liikenteen jakautumisesta siten, että 2/3 kulkee Telakkakatua pitkin ja 1/3 suuntautuu Eiranrantakatua itään. Selvitys olettaa, että jakautuma säilyy muuttumattomana.

Telakkakadulla tehtävät parannukset kasvattavat kadun kapasiteettia pelkästään lisäämällä raitiovaunun. Yhden raitiolinjan kuljetuskapasiteetti ei riitä alueen tarpeisiin. Riittävän tiheä vuoroväli aiheuttaisi ruuhkaa Bulevardilla ja välillä Erottaja –Lasipalatsi, missä välityskapasiteetti on täyskäytössä jo nykyisin. Raitiolinjan tulee palvella myös muita sen varren asukkaita, esim. Bulevardilla, joka on tärkeä kauppakatu, jonka asiakaspysäköintiä ei voida poistaa. Myös raitiotieyhteys eteläisistä kaupunginosista Länsisatamaan (nykyisin linja 6T) on säilytettävä.

Kapasiteetiltaan riittämätön julkinen liikenne tulee lisäämään korvaavaa yksityisautoliikennettä alueelta. WSP:n raportti ei käsittele asiaa.

Itään suuntautuva liikenteen oletetaan olevan 1/3 Hernesaaren liikennetuotoksesta ja koostuvan henkilöautoliikenteestä. Itään suuntautuva liikenne käsittää kuitenkin myös suuren osan risteilysataman turistibussiliikenteestä, lumenkuljetuksista sekä huolto- ja jakeluliikenteestä. Myös HSL:n bussiliikenne Hernesaareen joudutaan säilyttämään, koska raitiolinja yksin ei riitä alueen tarpeisiin. Liikenne ohjautuu Eiranrannasta Laivurinkadulle, Merikadulle, Merisatamaan ja Puistokadulle aiheuttaen asuinkaduilla rakennusten tärinää, häiriten asumista ja saastuttaen viheralueita (Meripuisto, Kaivopuisto).

WSP:n selvityksessä – kuten asemakaavasuunnittelussakaan – ei ole lainkaan selvitetty tätä 1/3 liikenteestä eikä siitä johtuvia ympäristöhaittoja. Raportissa todetaan vain sama kuin mitä asemakaavaselostus aiemmin väittää: ”Liikennemäärien lisäys Etelä-Helsingin tonttikaduilla on vähäistä (s. 10)”.

Jalankulku

WSP:n raportissa todetaan, että ”kävelyn osuus kaikista alueelta lähtevistä matkoista on rakentamisen jälkeen 34-48% (s.8)”. Toteamus on vähintään harhaanjohtava ja johtaa virheellisiin olettamuksiin liikenteen koostumuksesta.

Risteilysatamaliikenne

Jostain syystä WSP-selvityksessä ei ole lainkaan käsitelty risteilysataman turistibussiliikennettä. Hernesaaren satamasta ajettiin tänä kesänä huhti-lokakuussa laivojen koosta riippuen n. 400-600 turistibussiajoa vuorokaudessa naapuriasuinalueiden – Punavuori ja Ullanlinna – kautta. Bussit ovat liian kookkaita ja raskaita vanhoille asuinkaduille ja aiheuttavat huomattavaa häiriötä asutukselle (melu, saaste ja tärinä).

Tämä raskas liikenne ja sen vaikutukset puuttuvat selvityksestä kokonaan.

Lumenkuljetukset

Hernesaaren kuljetetaan lunta mereen kaadettavaksi vuosittain kymmeniä tuhansia kuormia. Tämä raskas liikenne kulkee paitsi Telakkakatua myös eteläisten asuinalueiden läpi. Tämä jatkunee toistaiseksi.

Hernesaaren asemakaavaehdotukseen sisältyy lumenkäsittelykenttä. Vaikka lumen mereen kaato lopetettaisiin, käsittelyalueelle kulkeva raskas liikenne jatkuisi. Tästä johtuen lumenkäsittelyalue tulee poistaa asemakaavaehdotuksesta.

Myöskään lumenkuljetuksia ei ole WSP:n selvityksessä lainkaan käsitelty.

Huolto- ja jakeluliikenne

Selvityksessä ei ole lainkaan käsitelty yhä kasvavaa, ajoneuvoilla hoidettavaa, huolto- ja jakeluliikennettä (kauppakeskus, hotelli, ravintolat ja kahvilat, kiinteistöyhtiöt alihankkijoineen, jätteidenkierrätys ja uusiomateriaalit, nettikauppa palautuksineen). Jo nykyään jätekuljetusautot alkavat kiertää kantakaupungissa klo 05 aamulla, koska ne eivät myöhemmin mahdu muun liikenteen sekaan.

Asukkaiden kuljetustarpeet kasvavat ja lisäävät palveluliikennettä, esimerkkinä trendikäs ruoan kotiinkuljetus. Tämä globaali kehitys yhdyskuntaliikenteessä on ilmeisesti jäänyt monilta suunnittelijoilta ja päättäjiltä – samoin kuin selvityksen tekijöiltä – huomaamatta.

Toteammekin tyydytyksellä, että ylipormestari on käynnistänyt selvityksen miten globaalit trendit vaikuttavat tulevaisuudessa Helsingin liikenteeseen (HS 19.10.2019).

Veneilykeskus

Eteläkärjessä sijaitseva veneilykeskus käsittää yli 400 venepaikkaa, veneiden talvisäilytystä, huoltoa ja korjausta sekä muuta kaupallista toimintaa kuten myyntiä ja vuokrausta. Veneily jo sinänsä on ”roudauslaji”. Tästä mittavasta toiminnasta syntyy runsasta ajoneuvoliikennettä, josta osa on raskasta liikennettä. Tätä liikennettä ei WSP:n raportissa ole lainkaan käsitelty.

Maanalainen kokoojakatu

WPS:n selvityksessä ainoa ympäristön asuinkaduilla liikennettä vähentävä ja alueen

liikenteen toimivuutta parantava ratkaisuesitys liittyy maanalaisen kokoojakadun toteutumiseen jossain muodossa. Tosin esitykseen liittyvän sisään/ulosajorampin suunniteltu sijaintipaikka Eiranrannassa on väärä. Mahdollisen rampin tulisi sijaita Hernesaaressa, liikenteen syntyalueella lähellä satamaa ja muita liikennettä tuottavia toimintoja.

Maanalaisen kokoojakadun jatkosuunnittelu kuopattiin lautakunnassa jo 8.10.2019.

WSP:n selvityksestä ei siis jää jäljelle kehittämiskelpoista ratkaisuaesitystä asemakaavaehdotuksen toteuttamisesta syntyvän liikenteen sujuvoittamiseksi.

Johtopäätös: kaavaehdotus uusiksi

Esitetty WSP-liikenneselvitys raportti ei täytä lautakunnan edellyttämiä selvitysvaatimuksia liikenteestä ja sen vaikutuksista laajemmin ympäröiviin kaupunginosiin. Mikäli Hernesaaren liikenteelle ei löydy tyydyttävää ratkaisua, on asemakaavasuunnittelu pysäytettävä uudellenarviointia varten, kun suunnitelma on vasta paperilla, jotta vältytään Jätkäsaaressa nyt koettavan tilanteen toistumiselta.

Ylisuuri rakennettava kerrosala johtaa useisiin ei-toivottaviin seurauksiin: epäviihtyisä rakennustapa, riittämättömät virkistysalueet, alueelle liian suuri asukasmäärä ja kestämättömäksi kasvava liikenne.

Kaavaehdotus on palautettava uudelleen suunniteltavaksi siten, että rakennettava kerrosalamäärä pienennetään ympäröivien alueiden kantokykyä vastaavaksi.

Ehdotamme, että kaavoituksessa palataan enintään vuoden 2007 suunnittelumääriin, jolloin asukasmäärä oli 4 400 as – kun vuonna 2019 on esitetty 7 600 asukasta.

Asemakaavan uudelleen suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa alueen sijainti ulkomeren niemellä ja mahdollisuus rakentaa ainutlaatuinen merellinen kokonaisuus, johon sisältyy olennaisena osana riittävän kokoinen ja monipuolinen viheralue. Tällainen kokonaisuus toimisi voimakkaana houkuttimena myös liike-elämälle ja elämysturismille. Tunnettuja esimerkkejä ovat mm. Chicagon, Liverpoolin, Tukholman (Hammarby Sjöstad) ja Kotkan ranta-alueet ja entiset satama-alueet.

Muistutuksessamme 26.4.2019 (s.3) pyysimme maankäyttö- ja rakennuslain 5§ mukaisesti saada vuorovaikutteisesti osallistua liikenneselvityksen valmisteluun. Tämä vuorovaikutteisuus ei ole toteutunut.

Uudistamme aikaisemman 26.4.2019 päivätyn muistutuksemme, jossa asemakaavaehdotusta on yksityiskohtaisemmin arvioitu. (Liite)

Vaatimus: Katsomme, että Hernesaaren asemakaavaehdotusta ei tule hyväksyä ja vaadimme, että asemakaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Anu Soots, pj Kaija Santaholma, vpj Tuija Lindholm, pj

Eteläiset kaupunginosat ry Pro Eira ry rf Punavuoriseura ry

» Ei kommentteja

MUISTUTUS HERNESAAREN ASEMAKAAVAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN 12.3.2019

Eteläisen
Helsingin asukkaat ovat vuosikymmenien ajan saaneet  seurata Hernesaaren käyttämistä luvattomana
meritäyttöalueena, pysäköintikenttänä, katurakennustarvike- ja
maa-ainesvarastona (’’Hernesaaren Himalaja’’) jne.

Selvyyden vuoksi toteamme, että allekirjoittaneet
kaupunginosayhdistykset ovat tyytyväisiä siihen, että Hernesaaren kasvojen
kohottaminen/kunnostaminen on  vihdoinkin
alkamassa.

NIMISTÖ

Hernesaareen ehdotettu katu- ja korttelinimistö on keinotekoinen
eikä liity mitenkään Helsingin/Hernesaaren urbaaniin kulttuuriperintöön.  Karibianmeren eksotiikka – merihevonen,
murena, koralli, miekkakala, piraija, merikäärme jne. – olisi voinut olla paikallaan
Jätkäsaaressa Valtamerilaiturin ympäristössä. Hernesaari puolestaan liittyy
eteläisen ranta-alueen kulttuurivyöhykkeeseen ja vanhoihin kaupunginosiin.

Hernesaaren
omasta perinteestä
löytyy
runsaasti nimistöaiheita: telakkatoiminta, viljasiilot, satamatoiminta, meriarkeologia,
Suomenlahden eläimistö jne. Ehdotetuista nimistä ainoastaan Henry Fordin aukio
ja Laivakatu sopivat Hernesaaren perinteeseen. Huomautimme asiasta jo
mielipiteessämme 2018. Ehdotamme edelleen, että nimistö
suunnitellaan uudelleen.

OSAYLEISKAAVA
JA PUUTTUVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Ylimitoitetun
kerrosalan seuraukset 

Valtaosan Hernesaaren länsiosasta täyttävät risteily- ja venesatama
sekä näihin liittyvät  palveluiden ja hallinnon
alue sekä teollisuus- ja työpaikka-alue. Osayleiskaavassa rakennettavaksi
suunnitellun alueen ja viheralueeksi osoitetun alueen suhde olisi pitänyt
korjata suurentamalla puistoalueen osuutta. 

Koska osayleiskaavassa ei ole annettu selkeitä kerrosalamääriä,
viheralueiden ja rakennettavien  alueiden
välinen suhde on asemakaavavaiheessa vääristynyt lisää.

Osayleiskaavassa (2018) asuntorakentamisen kerrosala on n. 285 000 k-m2
vastaten n. 6 900 asukasta (n.40m2/as.) ja työpaikkakerrosala n. 150 000 k-m2
vastaten n. 3 000 työpaikkaa. Kokonaiskerrosala on yhteensä 435 000 k-m2.

 Nyt esitetyssä asemakaavassa
(12.3.2019
)  asuntokerrosala on 317 000k-m2 vastaten n. 7
600 asukasta ja  kokonaiskerrosalaksi
ilmoitetaan 495 000 k-m2.

Osayleiskaavaan verrattuna kaavoitettu kokonaiskerrosala on
asemakaavassa kasvanut 60 000 k-m2 ja asukasluku vastaavasti 700 as.

Mikäli myös Hernesaaressa toteutuu kaupungin Jätkäsaaressa
toteutuneeksi ilmoittam

asukastiheys 30m2/asukas, tulee Hernesaareen 10 -11 000  asukasta.

Lisäys Etelä-Helsingin asukasmäärään on miltei 50 %. Kuitenkin
kaavoittaja on arvioinut  etteivät
muutokset aiheuta merkittävää haittaa eteläisten kaupunginosien asuttavuudelle
eikä liikenteen sujuvuudelle (kaupungin lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
7.6.2018). Suunnittelijat eivät ole lainkaan ottaneet huomioon tai tutkineet
ympäristövaikutuksia, joita  näin suuri
asukasluvun kasvu ympäristöön väistämättä tuottaa.

VIHERYHTEYS JA RANTAPUISTO

”Viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta
Eteläsatamaan” (maakuntakaava)

Hernesaaren rannan viheralueella on yhtä kaupunginosaa
merkittävämpi tehtävä osana koko kaupunkia palvelevaa eteläisen Helsingin
merellisen rantavyöhykkeen viheraluekoko- naisuutta.

Eteläisellä ranta-alueella, missä ulkoilijoita on varsinkin
sesonkiaikana enemmän kuin alueelle mahtuu edes kävelemään, on varmistettava
puistoalueen riittävyys myös Hernesaaren alueella  – mukaan lukien 7 600 uutta asukasta sekä risteilyturismin
mahdollinen kasvu.

Rakennusaikaiset häiriöt risteilyturistien jalkautumiselle tulevat
olemaan merkittävät ja voivat vaarantaa Helsingin houkuttelevuuden
risteilyalusten välipysähdyksenä.  Jotta
turistit voidaan houkutella kävelemään/pyöräilemaan, olisikin rantapuisto
rakennettava varsinaisen rakentamisen alussa, ei lopussa. 

Liikuntapaikkojen 
sijoittaminen ulkoilualueille on sinänsä tarkoituksenmukaista, mutta on
muistettava, että ne sulkevat ulkopuolelle muut kuin lajin harrastajat.  Kuitenkin alueen yleisin ulkoilija on
kävelijä tai lenkkeilijä. Koska varattu puistoalue on  vain muutaman kymmenen  metrin levyinen suikale, ei alueelle pidä
sijoittaa liikaa  suorituskeskeisiä
liikuntakenttiä ja laitteita. Kaikkien ”vauvasta vaariin” tulee voida nauttia
avoimesta,  monimuotoisesta
puistoalueesta, joka ei poissulje ketään . 

Rantapromenadin ja pyörätien lisäksi on osoitettu rantaviivaa
seuraileva jalankulkijoille varattu reitti (jk); tosin Birgitan kahvilan ja
Löylyn välillä ei voi juurikaan puhua viheryhteydestä. Reitin tulee olla
maapohjainen ja  myös talvikaudella
kunnossapidettävä. Kulkureitillä on vesiliikennesataman kohdalla silta, jonka
tulee toimia ympärivuotisesti. Reitti on erittäin tarpeellinen, koska
ulkoilijat/lenkkeilijät pyrkivät kulkemaan mahdollisimman lähellä merta.

Rantasuikaleelle sijoitetuista liikuntapaikoista ”optio
lastenmaailmasta” on tarpeellinen lasten luontosuhteen edistämiselle ja
veden/meren tuomiseksi käsin kosketeltavaksi ’’lotrauspaikaksi’’ umpikorttelimaailmassa.
Viherkatot eivät korvaa maanvaraista ulkoilu- ja leikkialuetta. Sisäpihojen
vehreys on rakennusalaa kasvatettaessa supistunut lähinnä teoreettiseksi.

Hernesaaresta puuttuu täysin koirapuisto.
Eikö uusien asukkaiden mukana tule koiria? 
Eiran kupeessa sijaitseva koirapuisto on jo nykyiselle koiramäärälle
liian pieni ja siksi ylikäytetty. Asemakaavamuutoksessa esitetty
Eiranrantakadun siirto pienentäisi nykyistä koirapuistoa.

Niemen
kärkipuiston puuttuminen

Eteläisen ranta-alueen ulkoilijavirran  saavuttaessa Hernesaaren rantapuiston se  pyrkii eteläkärkeen, jossa ihmiset  pysähtyvät, nauttivat  maisemista ja valitsevat paluureittinsä.
Syntyy ulkoilijatihentymä – ja tarve puistoalueen laajennukselle niemen
kärjessä. Sille ei  asemakaavassa ole
osoitettu tilaa. Mielipiteessämme 16.2.2018 huomautimme kärkipuiston
puuttumisesta. Osayleiskaavassa puistoalueen kärki on laajempi ja väritetty
kauttaaltaan viheralueeksi.          

Vuonna 2018 esitellyssä asemakaavaluonnoksessa kärkeen sijoittui
”paviljonkityyppinen” rakennus (mm. näyttelytiloja ja kahvila),  joka sopisi paikkaan edellyttäen, että paviljonki
on matala,  yksikerroksinen ja sen
ympärillä on puistoa.

Nyt käsiteltävässä asemakaavaehdotuksessa ”paviljonki” (5 000 k-m2
!) on muuttunut kolmikerroksiseksi 
rakennukseksi (räystäskorkeus 21 – 18 m),  joka on ahdettuna Laivakadun, (kaavassa
vihreällä värillä merkityn) vesialtaan ja kivetyn miniaukion väliin – eikä
puistosta ole tietoakaan.

Hernesaaren kärkipuiston puuttuessa viheryhteystarve ei toteudu
maakuntakaavassa tarkoitetulla tavalla. Helsinki menettää mahdollisuuden
toteuttaa laadukkaasti ulkomeren kallioniemen kärjen ainutlaatuiseen
merimaisemaan uniikki, toimiva ja houkutteleva 
viheraluekokonaisuus.

LIIKENNE

Toteamme tyydytyksellä, että KYMP-lautakunta velvoitti asemakaavan
ehdollisen  hyväksymisen yhteydessä
toimialaa tekemään yksityiskohtaisemmat selvitykset Hernesaaren liikenteestä ja
sen vaikutuksista laajemmin ympäröiviin kaupunginosiin. Selvityksen tulee
sisältää alueelle tuleva/sieltä lähtevä huolto- ja jakeluliikenne sekä risteilysataman
toiminnasta aiheutuva liikenne  Katsomme,
että selvityksen tulee sisältää myös liikenteen ja sataman toiminnan
aiheuttamat ympäristövaikutukset (melu, tärinä ja saasteet/pienhiukkaset) myös
ympäröivissä kaupunginosissa.

Suunnittelun aikana olemme toistuvasti kehottaneet tekemään
liikennesuunnitelman, joka sisältää ympäristövaikutusten selvityksen. Pelkkä
kaavoitettavan alueen katusuunnitelma ei ole liikennesuunnitelma, koska se ei
kerro liikenteen purkautumisesta ympäröiville alueille, niiden kestokyvystä tai
liikenteen sujuvuudesta tai ruuhkautumisesta. Kaavoitettaessa Hernesaaren
tapaista aluetta, jolloin ulokemainen kaupunginosa liittyy täyteen rakennettuun
kaupunkirakenteeseen, keskeisimmät ympäristövaikutukset syntyvät juuri
liikenteestä.   

Puutteellisen kaavoituskäytännön seuraukset ovat nyt näkyvissä
esimerkiksi Jätkäsaaren alueella. Hernesaaren risteilysataman houkuttelevuus
vaarantuu – ja satamatulot vähenevät – 
mikäli satama- ja turistiliikenne ei toimi.  On myös muistettava, ettäTelakkarannan rakentuminen lisää Telakkakadun ruuhkautumista.

Selvitettäessä maanalaisen kokoojakadun eri vaihtoehtoja tulee
huolehtia siitä, että kaikissa vaihtoehdoissa kokoojakadulle varataan riittävän
eteläinen suuaukko Hernesaaren pohjoisosassa. Varaus tulee merkitä
asemakaavaan.

Joukkoliikenteen hitaus on ongelma Helsingissä. Selvitettäessä
raitiovaunuliikenteen

sujuvuutta Bulevardilla tulee asukkaille taata nykyinen
palvelutaso. Yhteys Länsisatamaan on varmistettava eikä pysäkkejä Bulevardilla
voi enää harventaa.     

Katsomme, että ympäröivien kaupunginosien kaupunginosayhdistysten
tulee saada osallistua liikennesuunnitelman valmisteluun, jotta asukkaiden
jokapäiväiset kokemukset tulisivat paremmin huomioon otetuiksi.  

ASEMAKAAVAAN
SISÄLTYVÄ NAAPURIKAUPUNGINOSIEN PUISTO- JA RANTA-ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
(’’puistoryöstö’’)

Hernesaaren asemakaavaehdotukseen on otettu mukaan Eiran
kaupunginosan ranta-alueita.

Nämä on laskettu Hernesaaren hyväksi, mikä ei lisää
virkistysalueita Hernesaaren alueella.

Alueella on voimassa oleva asemakaava. Rannan puistoalueet  on suunniteltu ja rakennettu 2008-2010.

Virallinen
uimaranta vs. uimapaikka

Asemakaavaehdotuksessa Eiranrannan kainalossa sijaitseva
hiekkapoukama ehdotetaan 
laajennettavaksi viralliseksi uimarannaksi –  huolimatta siitä että paikka on
tarkoitukseen sopimaton ja liian ahdas.

Meressä kiertävät roskat, jotka ovat seurausta ranta-alueiden
erilaisista toiminnoista mm. lumenkaadosta, kerääntyvät poukamaan. Poukama
kerää myös jokakesäisiä runsaita sinileväesiintymiä heinäkuusta pitkälle
alkutalveen. Poukama on siis vain satunnaisesti uintikelpoinen.

Uimaranta sijoittuisi Telakkakadun liikenneympyrän ja meren väliin
– rannan kapeimmalle kohdalle. Alueen varaaminen kahvilan ja virallisen
uimarannan käyttöön katkaisisi rannan viereisen kävely/lenkkeilyreittiyhteyden
Ursinin puiston ja Pyhän Birgitan/Hernesaaren rantapuiston välillä kesäisin
juuri samaan aikaan, kun ranta-alueelta toiselle liikkuvien määrä on
suurimmillaan.

Suunnitelma sisältää uimarannan huoltorakennuksen (800 k-m2 – vrt. Cafe
Carusel 600 k-m2!) kahviloineen, liikunta- ja vapaa-ajan palveluineen ja
kellaritiloineen. Rakennus peittäisi näkymän rannasta Eiran muurille ja
edellyttää Eiranrantakadun siirtoa, minkä katsomme tarpeettomaksi.

Pukukopit ja käymälätilat voidaan sijoittaa
huomattavasti pienenpään rakennukseen. WC-tilojen tarve ranta-alueella on
ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen. Tilojen sijoitus suojeltavien kallioiden
kupeeseen on suunniteltava erikseen; allekirjoittaneilla on siihen ehdotus.

Katsomme, että kaupungin täytyy voida investoida
käymälätilojen rakentamiseen (vähintään ns. ’’vihreä pömpeli’’) ilman
rakennelmaan liitettyjä ylimääräisiä kaupallisia toimintoja.

Cafe Caruselin
ja laajennettavan Birgitan kahvilan välille ei tarvita uutta kahvilaa.

Asemakaavaan
merkittyyn Birgitan kahvilan laajennukseen tulisi ryhtyä heti, kun se on
teknisesti mahdollista.
Kasvava
turismi hyötyisi siitä jo ennen Hernesaaren varsinaista rakentamista.

Toimivaa ja ehjää ei pidä rikkoa!

Alkuperäinen hiekkapoukama jäi Pyhän Birgitan puiston alle. Koska
asukkaiden nimenomainen toivomus oli säilyttää hiekkapoukama se siirrettiin
idemmäksi suojeltujen Ursinin kallioiden kupeeseen. Näin syntynyt luonnonmukainen  kokonaisuus on muistuma niemen alkuperäisestä
kallioiden, meren ja hietikon luontokuvasta.

Hiekkapoukama on kantakaupungin ainoa paikka, jossa
ulkomerinäkymästä voi
nauttia horisonttiin asti ja samalla
kuunnella aaltojen särkymistä rantaan ja vesilintujen ääniä. Alas poukamaan
johtavien portaiden terassimainen ylätasanne rantaa suojaavine istutuksineen,
puistokäytävineen  ja penkkeineen tulee
säilyttää.

Virallinen uimaranta terassikattoineen, kahviloineen
ja välinevuokraamoineen hävittäisi poukaman luonnonmukaisuuden ja toisi
väistämättä mukanaan melua ja hälyä. Paikka ei sen jälkeen enää vastaisi ihmisten
yhä kasvavaan tarpeeseen hiljentyä – irtautua kiireestä, ’’pöhinästä’ ja päästä
yhteyteen luonnon kanssa. Poukama on nykyisellään paikka, jossa tämä on vielä
juuri ja juuri mahdollista. Poukaman mieltä rauhoittavaa vaikutusta ei
muutoksen jälkeen enää pystyttäisi palauttamaan.

Helsingissä nyt vallalla oleva terassikulttuuribuumi
ei saa mennä luontoa vaalivien arvojen edelle. Minne vihreät arvot ovat
kadonneet suunnittelusta?

Uimapaikassa
käväistään uimassa.
Paikka ei
pienuutensa takia sovellu kokopäiväiseen oleskeluun. Suotuisalla säällä
tulijoita on jo nyt ruuhkaksi asti ja enemmän kuin mahtuu. Pidempiaikaiseen
oleskeluun ja perheiden päiväviihtymiseen soveltuvat paremmin Pihlajasaaren
kaksi laajempaa hiekkarantaa. Tulevaisuudessa Hernesaaren kärjestä venematka
saareen tulee olemaan todella lyhyt. 

Ehdotamme, että
Pihlajasaaren nykyisiä uimapalveluja aletaan välittömästi kehittää
kaupunkilaisten iloksi
.

Eri-ikäiset rannan käyttäjät ja asukkaat ovat
vuosien kuluessa toistuvasti ilmaisseet mielipiteenään, että hiekkapoukaman
nykyistä luonnetta ei tule muuttaa. Näkökulma on tuotu esiin kaikissa
suunnitteluvaiheissa. Kaupungin tulisi strategiansa mukaan ottaa suunnittelussa
huomioon asukkaiden näin selvästi ilmaisema perusteltu ja harkittu näkemys.

Allekirjoittaneet
kaupunginosayhdistykset katsovat että hiekkapoukama ja suojellut  Ursinin
kalliot eivät sovellu
virallisen uimarannan sijoituspaikaksi.

Eiranrantakadun
tarpeeton siirto

Asemakaavaehdotuksessa on suunniteltu
Eiranrantakatu siirrettäväksi Eiran muurin viereen. Nykyinen Eiranrantakatu on
rakennettu Hernesaaren rakentamista ja liikennettä silmällä pitäen. Kadun
siirto ei mitenkään ratkaise Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa pahenevaa
liikenneongelmaa Merikadulla, eteläisessä Ullanlinnassa, Puistokadulla ja
Kaivopuistossa. Puistoalue ei tosiasiassa kasva, jos tie siirrettäisiin
levennettynä toiseen paikkaan ja näin vapautuvalle alueelle rakennettaisiin
virallinen uimaranta huolto- ja kahvilarakennuksineen sekä pelikenttiä.
Siirrosta aiheutuu lisäksi tarpeettomia kustannuksia. Kadun siirto pienentäisi
nykyistä koirapuistoa.  Kierrätyksen
syväsäiliöt katoaisivat PL-1 alueen mukana eikä niiden  uudesta sijoituspaikasta ole tietoa!

Puuttuviksi pyöräteiksi voidaan hyödyntää
nykyisen Eiranrantakadun maanpuoleista jalkakäytävää.  Ulkoilureitti (maapohjainen, konehuollettava
ja talvikunnossapidettävä), joka yhdistää Meripuiston ja Hernesaaren
rantapuiston, tulee tehdä jatkuvaksi ja mahdollisimman esteettömäksi. (Ehdotettu
jalkakäytävä ajoradan ja muurin välissä ei ole ulkoiluun sopiva!)

Raitiolinjan käännös Telakkakadulta
Eiranrantakadulle toimisi tilaa säästäen, jos 
koristeallasta pienennettäisiin. Näin säästyisivät P. Birgitan puiston
pohjoisreunan puuistutukset ja uimapaikan suojavihervyöhyke.

Katsomme, että
esitetyt Eiranrantakadun asemakaavamuutokset ovat täysin  tarpeettomat ennen kuin on nähtävissä
Hernesaaren valmiiden asuinalueiden vaikutus.
  Hernesaaren
viheralueiden täydentäminen Eiran kaupunginosasta otetulla puistolla on
vähintäänkin keinotekoista.

Eteläiset kaupunginosat ry –   Södra stadsdelarna rf    

Anu Soots, pj
Lea Virtala, vpj                    

Pro Eira ry rf

Kaija Santaholma, vpj
Teuvo Kaitaranta, vpj

Punavuoriseura ry

Tuija Lindholm,  pj
Seija Hansson, rahastonhoitaja

                                                                                     

                                     

» Ei kommentteja

Valitus Hernesaaren asemakaavasta

Hernesaaren semakaavan pienoismalli

Helsingin kaupunginvaltuusto teki 17.1.2018 päätöksen Hernesaaren asemakaavasta. Eteläiset kaupunginosat ry- Södra stadsdelarna rf valitti muiden alueen yhdistysten Punavuoriseura ry:n ja Pro Eira ry:n kanssa asemakaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus tulee nähtäväksi näille sivuille myöhemmin.

» Ei kommentteja

MIELIPIDE HERNESAAREN ASEMAKAAVALUONNOKSESTA

2018-hernesaari-asemakaava-mielipide

Hernesaaren asemakaavaa esiteltiin 6.2.2018 Huutokonttorilla ja mielipide siitä tuli esittää 16.2. mennessä Helsingin kaupungille. Eteläiset kaupunginosat ry –södra stadsdelarna rf esitti, Pro Eiran ja Punavuoriseuran yhtyessä lausuntoon, suurimpana ongelmana ahtaan niemen ylimitoitetun rakennusoikeuden, jolla viihtyisää aluetta ei saada aikaan. Toinen huomattava ongelma on liikenteen runsas kasvu, joka tulisi ruuhkauttamaan Telakka- ja Tehtaankadun risteyksen ja aiheuttamaan liikenteen suuntautumisen alueemme vanhoille asuinkaduille. Voi kysyä, uhrataanko viihtyisät vanhat asuinalueemme läpikulkuliikenteelle? Kaavaa ei pitäisi toteuttaa, ennen kuin liikenteen ongelmat on ratkaisu, mutta asia on toistaiseksi täysin sivuutettu. Lisäksi lausuttiin monista muista huolta aiheuttavista seikoista.

» Ei kommentteja

Hernesaaren Ranta -nimisen yhtiön lupahakemuksiin otimme kantaa

Hernesaaren kärkeen on noussut viime kesänä 2015 ravintolarypäs, joka sinänsä tuo kesäisin alueelle vireyttä ja elämää. Nyt sitä halutaan laajentaa ja se on hakenut lupaa sekä 4000 asiakaspaikalle että musiikin ja konserttien aikarajojen pidentämiselle myöhempään yöhön. Kts. lausuntomme Helsingin ympäristökeskukselle 21.4.2016. Vastaavan kannan esitimme Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

2016-SeduKoskinenymp

» Ei kommentteja

Eiranrannan uimarannalle toivotaan käymälöitä

eiranranta-kalliot

Eiranrannasta on tullut suosittu uimaranta ja sinne tarvittaisiin vessoja. Kaupunki ei luvannut vielä parannusta. Katso kirjelmämme ja rakennusviraston vastaus.

eiranranta-wc
rakennusvirasto-eiranranta-wc

» Ei kommentteja

SIVUT

ARTIKKELIT

SÄHKÖPOSTI